sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Mansikat italialaisittain: fragole al limone

Ulkona on vielä harmaata ja koleaa (mahdetaankohan saada aurinkoinen pääsiäinen?), mutta tässä vaiheessa vuotta raikkaampia, jopa kesäisiä makuja tekee silti jo mieli. Talviset ruoat ja talvisesongin hedelmät alkavat väistämättä tuntua tunkkaiselta ajatukselta ja ostoskoriin päätyy paljon vihreää ja hedelmiä. :) 

Yksi kesästä eniten kaipaamistani asioista ovat kesäkauden hedelmät, ennen kaikkea mansikat ja persikat. Ihanan makeita kotimaisia mansikoita saa vielä tovin odottaa, mutta ulkomaisia mansikoita löytyy jo kaupoista. Eiväthän ne samalta maistu, mutta siihenkin on ratkaisu...

...aina voi tarjota mansikat italialaisittain, sitruunamehulla ja sokerilla maustettuna. :)

Italialaiset syövät mansikkansa tavallisesti näin (varmaan juuri sen takia, ettei heillä koskaan ole niitä makeita suomalaisia mansikoita ;), toki päälle voi halutessaan lisäksi laittaa kermaavaahtoakin (ja joukkoon mahdollisesti vähän likööriä...).

Tällaisten kyytipoikien kera vähän mauttomistakin mansikoista tulee ihan kelpoja. :)

Tarvitset:

rasiallisen mansikoita
1 sitruunan 
sokeria 
(kermavaahtoa viimeistelyyn)

Leikkaa mansikoista kannat, pese ne huolella lävikössä ja taputtele varovasti puhtaaksi talouspaperilla. Leikkaa lohkoiksi tai pienehköiksi paloiksi. Laita palaset kulhoon, purista päälle sitruunamehua ja ripottele päälle sokeria. Sekoita varovasti ja laita jääkaappiin marinoitumaan ne. tunniksi ennen tarjoilua. Halutessasi voit viimeistellä annokset kermavaahdolla juuri ennen tarjoilua.


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Frittata al tartufo - tryffelimunakas

Umbrialisen mustan tryffelin hienostunut maku saa arkisenkin ruoan maistumaan ainutlaatuiselta; helppokäyttöisellä salsa tartufatallaeli tryffelikastikkeella (löytyy ainakin Stockamannilta) maustettuna yksinkertaisesta munakkaastakin kuoriutuu todellinen helmi.

Tämä ihana frittata sopii pääruuaksi vaikka raikkaan salaatin kera tarjottuna ja riittää kahdelle, alkupalana tarjottuna tämän kokoisesta munakkaasta riittää kuudelle. 

Italialaiset munakkaat paistetaan molemmin puolin, eikä niitä taiteta kiinni niinkuin omeletteja. Tätä munakasta ei missään tapauksessa kannata paistaa kovin tummaksi, sillä liian paistunut maku peittää tryffelin makua.

Ruoka on mahdollista tarjota heti paistamisen jälkeen lämpimänä, mutta mielestäni tryffelin maku pääsee paremmin oikeuksiinsa, jos annat munakkaan jäähtyä ja tarjoilet sen huoneenlämpöisenä tai aivan hailakan lämpimänä. Jos suunnittelet tryffelimunakkaasta alkupalaa, myös jääkaappikylmänä tarjoaminen on mahdollista.

Ainekset

6 kananmunaa
oliiviöljyä paistamiseen 
reilu 2 rkl salsa tartufataa, tryffelikastiketta
1-2 rkl paksua italialaista ruokakermaa tai creme fraîchea
pieni kourallinen parmesaanilastuja tai raastetta
suolaa

Valmistus

Lorauta halkaisijaltaan pienehkölle (munakkaan ei ole tarkoitus olla kovin ohut) paistinpannulle 2-3 rkl oliiviöljyä. Kallistele pannua niin, että öljy leviää tasaisesti pannun pohjalle, mielellään myös reunoille, ainakin osittain. Laita pannu liedelle kuumenemaan ja valmista sillävälin munaseos.
Riko 6 kananmunaa kulhoon ja vispaa niiden rakenne rikki. Lisää joukkoon suola, tryffelikastike, kerma ja sekoita huolella. Lisää lopuksi parmesaanilastut ja sekoita vielä kertaalleen.
Kaada munaseos pannulle ja paista miedolla lämmöllä, kunnes munakkaan pinta on suurin piirtein hyytynyt. Ole tarkkana, ettei munakkaan pohja pala tai mielellään edes kovasti tummu! Munakkaan paksuudesta riippuen hyytymistä voi olla viisasta nopeuttaa kannen alla, jottei paistoajasta tule turhan pitkä.
Kun munakas on hyytynyt, käännä se kannen tai matalan lautasen avulla ja paista vielä toistakin puolta sen aikaa, että sekin saa hieman väriä.
Siirrä tarjoilulautaselle ja leikkaa tarvittavaan määrään viipaleita. Tarjoile haluamasi lämpöisenä - itse pidän eniten haalean lämpimästä tryffelimunakkaasta. 



perjantai 27. maaliskuuta 2015

Helppo ruokaidea arkeen: pastaa ja paahdettuja kasviksia

Tämä resepti ei ole aito italialainen, mutta herkullista tuli siitä huolimatta. ;) 

Alkuperäinen ohje löytyi Ruoka Pirkan kevään numerosta ja muokkasin sitä vähän omanlaisekseni versioksi, mm. en laittanut valkosipulia lainkaan. 

Innostuin sen verran uunissa paahdetuista kasviksista (aivan tutut, ja usein käyttämäni kasvikset saavatkin uunissa aivan erilaisia makuvivahteita), että tein uudestaan seuraavana päivänä vielä hiukan muunnellun version, josta siitäkin tuli herkullista. 

Resepti on todella helppo toteuttaa ja sopii kiireiseenkin arkipäivään, koska kasvikset kypsyvät uunissa itsekseen, joten senkin ajan voi hyödyntää johonkin muuhun hellan ääressä seisomisen sijaan. 

Kohta toivottavasti alkaakin jo olla niin lämmintä, ettei uunia enää viitsisi laittaa päälle, mutta sitä odotellessa... ;)

Ainekset kahdelle

200 g lyhyttä pastaa 
2 pientä kesäkurpitsaa 
rasia kirsikkatomaatteja
1 keskikokoinen (puna)sipuli
1 pallo puhvelinmozzarellaa (mozzarella di bufala)
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa

Valmistus

Pese kesäkurpitsat, poista niistä kannat ja paloittele. Kuori sipuli ja leikkaa pienehköiksi lohkoiksi. Laita uunivuokaan, lisää joukkoon n. 3 rkl oliiviöljyä ja makusi mukaan suolaa ja pippuria. Paista uunissa, kunnes kesäkurpitsat alkavat saada hieman väriä - tähän menee n. 15 min. 
Laita sillä välin reilusti suolattu vesi kiehumaan pastaa varten, pese kirsikkatomaatit ja leikkaa ne puolikkaiksi. 
Lisää kirsikkatomaatin puolikkaat uunivuokaan sipulin ja kesäkurpitsan joukkoon ja anna olla vielä uunissa n. 10 min.
Keitä sillävälin pasta pakkauksen ohjeen mukaan - hieman lyhyempikin (1-2 min) aika riittää, jos haluat pastan olevan kunnolla al dente. 
Ota kasvikset uunista, valuta pasta lävikössä ja kaada se takaisin kattilaan yhdessä kasvisten kanssa. Sekoita varovasti (jotta et rikkoisi pehmenneitä kasviksia), lisää tarvittaessa hieman suolaa, pippuria ja mahdollisesti loraus oliiviöljyä.
Tee annokset ja revi molempien päälle puoliksi puhvelinmozzarella. Koristele tuoreilla basilikanlehdillä ja tarjoile!


Tällä kertaa käytin Italian Rivieran, Ligurian erikoisuutta, Barilla-merkkistä trofie-pastaa. Herkullisen näköistä jo raakanakin! :) 


Seuraavana päivänä tein samantyylisen pastan (tällä kertaa käytin farfalle- eli perhospastaa), korvasin vain puhvelinmozzarellan parmesaanilastuilla. Tuore basilika oli päässyt loppumaan kotoa, enkä ehtinyt käydä ostamassa uutta, mutta laitoin annosta rikastuttamaan pannulla paahdettuja pinjansiemeniä. Ei nyt varsinaisesti sama asia, mutta hyvää oli ja sehän on pääasia. ;)


Mukavaa ja ruokaisaa viikonloppua! :)

torstai 26. maaliskuuta 2015

Risotto ai funghi porcini - herkkutattirisotto

Viileitä päiviä voi hyödyntää nautiskelemalla vielä kauden viimeisistä risotoista, ennen kuin on kevyempien ja raikkaampien herkkujen aika. :)

Tämä on yksi lempirisotoistani, sienten ystävä kun olen ja erityisesti herkkutattien. Sopii mielestäni vieraille tarjottavaksi ja tietysti piristämään ihan tavallista arkipäivääkin. 

Ainekset kahdelle

200-300 g pakastettuja herkkutatteja (jos käytät kuivattuja sieniä, käsittele ne pakkauksen ohjeen mukaan)
1,5 dl risottoriisiä (carnaroli, arborio)
1 pienehkö (salotti)sipuli
1 valkosipulinkynsi
nokare voita
oliiviöljyä
n. 8 dl kuumaa kasvislientä
parmesaania tai grana padanoa
(suolaa)
mustapippuria
tuoretta persiljaa

Valmistus

Sulata herkkutatit ja valuta huolellisesti lävikössä. Kuori ja hienonna sipuli ja kuori valkosipulinkynsi. Lorauta pannulle oliiviöljyä ja lisää voinokare. Kuumenna rasvaseosta, kunnes voi on sulanut, muttei lainkaan ruskistunut. 
Lisää valkosipulinkynsi ja paista sitä rasvassa, kunnes se on saanut kauniin kullanruskean värin ja ota se pois pannulta. Lisää sipulisilppu ja kuullota kevyesti. Lisää sienet ja paista kevyesti välillä sekoitellen.
Lisää pannulle riisi ja sekoittele muiden ainesten joukkoon noin minuutin ajan. Ala lisätä kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan, kunnes kaikki liemi on käytetty. Lisää seuraava kauhallinen aina vasta, kun edellinen on jo lähes kokonaan imeytynyt. Muistaa sekoittaa koko ajan! Lopuksi  jätä risotto lähes lusikalla syötävän löysäksi.
Mausta mustapippurilla ja hienoksi silputulla tuoreella persiljalla. Sekoita joukkoon kourallinen parmesaaniraastetta, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tee annokset, raasta halutessasi päälle parmesaania maun mukaan ja koristele tuoreella persiljalla. Tarjoile välittömästi.



sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Radicchio al forno - punasikuria uunissa

Tämä lisukeruoka valmistetaan Italiassa tavallisesti pitkulaisesta Trevison punasikurista, mutta täällä Suomessa on pakko soveltaa ja käyttää pyöreää Chioggian punasikuria, sillä se on ainut lajike, mitä täällä on saatavilla - ja tyytyväinen saa olla silloin, kun löytyy edes sitä.

Itse pidän punasikurin kitkerästä mausta kovastikin, mutta jos et ole rucolan ystävä, punasikuri ei välttämättä ole sinun juttusi, sillä se on vielä rucolaakin huomattavasti kitkerämpää.

Punasikuri on siis salaattilajike, mutta ehkä vastoin ennakkokäsityksiä se sopii loistavasti lämpimiin ruokiin.

Uunissa siitä saa nopean, helpon ja maukkaan lisukkeen vaikkapa lihalle.

Ainekset

pari punasikuria
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Poista punasikurin uloimmat lehdet ja huuhdo vielä tarvittaessa. Poista kanta ja leikkaa halki. Laita uunipellille leivinpaperin päälle ja kaada päälle oliiviöljyä ohuena nauhana. Mausta suolalla ja jauhetulla mustapippurilla. Paista uunissa 180 asteessa n. 10 minuuttia ja tarjoile esim. lihan lisukkeena.


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Pesto alla calabrese - calabrialainen paprikapesto

Pestot tarjoavat oivallisen ratkaisun pastakastikkeeksi, kun aikaa kokkaamiseen ei ole liiemmin käytettävissä, mutta jotain herkullista tekisi mieli. Tämänkin peston voi hyvin valmistaa vaikka jo edellisenä päivänä, steriloituun lasipurkkiin laitettuna se säilyy jääkaapissa hyvänä 3-5 päivää.

Genovalainen basilikapesto on ehkä se tunnetuin, mutta ei suinkaan ainut. Tämä calabrialainen pesto on makumaailmaltaan varsin erilainen, ihastuttavan täyteläinen. Pastan lisäksi tämä sopii koostumuksena puolesta loistavasti myös bruschettojen päällystämiseen.

Tutustuin alunperin Barillan valmistamaan calabrialaiseen pestoon, josta pidän kovasti, mutta itse tehty on kuitenkin vähän maukkaampi ja erittäin helppo toteuttaa. :)

Ainekset

2 isoa punaista paprikaa (tai 1 punainen ja 1 keltainen)
1,5 dl oliiviöljyä 
1 prk ricottaa
3 rkl tomaattipyrettä
n. 50 g roomalaista pecorinoa raasteena
n. 100 g parmesaania raasteena
suolaa
maun mukaan chilijauhetta
joitakin lehtiä tuoretta basilikaa

Pese paprikat ja poista kanta, siemenet ja sisuksen valkoinen osa ja leikkaa reiluiksi lohkoiksi. Paista uunissa 200 asteessa, kunnes palaset ovat pehmenneet.
Anna paprikoiden jäähtyä ja laita kaikki ainekset blenderiin tai monitoimikoneeseen. Sekoita, kunnes aineksista on tullut kermaisaa, tasaista kastiketta. Tarjoile pastaan sekoitettuna tai bruschettojen päällä. Laita ylimääräinen kastike steriloituun lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa.




perjantai 20. maaliskuuta 2015

Pääosassa porkkana: risotto con carote e mascarpone - porkkana-mascarpone -risotto

Italialaisessa keittiössä pidän siitä, että ruoka on yksinkertaisista aineksista tehty, ja reseptissä pääosaan voi päästä aivan tavallinen perus juttu, niinkuin tässä reseptissä porkkana. 

Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta porkkana on hyvässä reseptissä todellista herkkua ja tämä risotto on maultaan kaukana arkisesta!

Tässä reseptissä porkkana raastetaan ja se on siten niin tasaisesti riisin joukossa, että koko ruoka saa vallan ihastuttavan hennon oranssin värin. Reseptin kruunaa höyrystäminen valkoviinillä ja ennen kaikkea lopuksi joukkoon sekoitettava mascarpone, jonka ansiosta tästä tulee taivaallisen pehmeän makuista. 

Reseptin sain jokin aika sitten, ja alkuperäisen version pohjalta muokkasin oman, hiukan yksinkertaisemman version. Päädyin mm. korvaamaan vermutin valkoviinillä kun sitä sattui sopivasti jääkaapista jämät löytymään ja yrttejä en käyttänyt lainkaan. Alkuperäisen reseptin mukaista en ole vielä maistanut, mutta tällaisenäänkin ainakin niin loistava resepti, että varmasti jää säännöllisesti tehtävien ruokien repertuaarin! 

Ainekset kahdelle

1 pieni (salotti)sipuli
1 suurehko porkkana karkeaksi raasteeksi raastettuna
1,5 dl risottoriisiä
3/4 l kuumaa kasvislientä
1/2 lasia valkoviiniä
(suolaa)
mustapippuria
1 prk mascarponea (hiukan vajaa purkillinenkin saattaa riittää)
parmesaania tai grana padanoa raastettuna
oliiviöljyä
nokare voita

Kuumenna voin ja öljyn seos paistinpannulla ja hienonna sillävälin sipuli. Kuullota sipulia kevyesti pannulla ja lisää porkkana ja kuullota kevyesti sekin. 
Lisää pannulle riisi ja sekoittele n. minutin ajan, jonka jälkeen lisää viini ja anna höyrystyä koko ajan sekoitellen. 
Ala lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallan edelleen koko ajan sekoitellen, kunnes kaikki liemi on käytetty. Lisää uusi kauhallinen aina vasta kun edellinen on jo lähes kokonaan imeytynyt.
Risoton on tarkoitus jäädä varsin löysäksi, joten älä keitä liian kuivaksi.
Sammuta levy ja sekoita joukkoon n. 50 g raastettua parmesaania tai grana padanoa. Mausta makusi mukaan mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. 
Sekoita joukkoon mascarpone ja tee annokset. Ripottele pinnalle parmesaani/grana padano -raastetta tai -lastuja.

BUON APPETITO! :)



sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevättä lautasella: crostini con piselli e pecorino romano - herne-pecorino -crostinit

Herneet kuuluvat Italiassa keväiseen keittiöön ja värillään ainakin nämä crostinit raikastavat keväisen ruokapöydän ilmettä. Nämä crostinit ovat oiva aterian aloittaja ja vaikka herneet saattavat kuullostaa kovin arkiselta raaka-aineelta, ei niitä missään nimessä kannata ylenkatsoa, sillä ne muuntuvat kyllä loistavasti vierastarjottavaksikin sen lisäksi, että ne ovat edullinen, terveellinen ja helposti saatava raaka-aine. 

Kypsytettyä pecorino romano -juustoa sen sijaan ei pienestä lähimarketista löydy, mutta sen voi tarvittaessa mainiosti korvata parmesaanilla tai grana padanolla. 

Jos onnistut saamaan käsiisi härkäpapuja, voit tehdä toteuttaa reseptin myös niistä.

pieni pussillinen herneitä
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiviöljyä
sitruunamehua
pecorinolastuja
suolaa
mustapippuria
leipää

Leikkaa leipä viipaleiksi ja paahda uunissa, kunnes sen pinta on kullanruskea ja rapea. Laita herneet pannulle, peitä vedellä ja lisää suolaa. Keitä joitakin minuutteja, kunnes herneet ovat pehmeitä. Kaada lävikköön. Kuumenna pannulla oliiviöljy ja paista siinä kokonaista valkosipulinkynttä, kunnes se on kullanruskea, jonka jälkeen poista se pannusta. Lisää herneet ja paista niitä kevyesti pannulla miedolla lämmöllä muutama minuutti, jonka jälkeen siirrä ke kulhoon, ja soseuta sauvasekoittimella tai haarukalla. Jos sose on liian jähmeää, lisää aavistus vettä. Purista joukkoon aavistus sitruunamehua ja mausta suolalla ja pippurilla. Päällystä leipäviipaleet soseella ja ripottele päälle pecorinolastuja. 




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pizzaillan makea päätös: pizza con nutella - nutellapizza

Tiesitkö, että pizza voi olla myös jälkiruoka? Nyt tiedät. :)

Tämän mahdollistaa monen italialaisen (ja joidenkin suomalaistenkin ;) intohimo Nutella, eli italialaisen Ferreron valmistama suklaa-hasselpähkinälevite.

Resepti ei suinkaan ole omani, vaan tällaisen makean päätöksen aterialleen saa kyllä Italiassa melkein mistä tahansa pizzeriasta  - siispä ennakkoluulot nurkkaan ja kokeilemaan vaikka viikonlopun kokkailujen loppuhuipentumana. Vinkkinä mainittakoon, että tämä on todella tuhtia ja yltiömakeaa tavaraa, joten ei missään nimessä kannata tehdä montaa kappaletta; yhdestä (pienehköstäkin) pyöreästä pizzasta riittää kyllä useammallekin.

Ainekset kahteen keskikokoiseen pyöreään pizzaan:

2 dl vettä
1/2 pussia kuivahiivaa
ripaus suolaa
(loraus oliiviöljyä)
5 dl pizzajauhoja (mahdollisesti hiukan reilu; lisää jauhoja vähitellen ja varovasti tarpeen mukaan)
nutellaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen, suolattuun veteen. Sekoita joukkoon tässä vaiheessa öljy, jos aiot sitä käyttää ja sen jälkeen jauhot. Sekoita huolella ja vaivaa muutama minuutti. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Kauli ohueksi pohjaksi.
Parhaan lopputuloksen saamiseksi paista pizza 300 asteessa välillä uuninluukkua avaamatta - muista, että tässä lämpötilassa ohut, ilman päällysteitä paistattu pohja kypsyy todella nopeasti, muutamassa minuutissa, joten ole tarkkana, ettet polta sitä.
Anna pohjan jäähtyä jonkin verran ja levitä päälle reilusti nutellaa. Halutessasi voit ripotella päälle myös tomusokeria ja kookoshiutaleita.



Maukasta viikonloppua! :)


lauantai 7. maaliskuuta 2015

Ideoita valkoiseen pizzaan

Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että olen vannoutunut valkoisen pizzan ystävä - perinteisestä tomaattikastikkeellisestakin tykkään todella, mutta usein päädyn tekemään valkoista ja myös ulkona (Italiassa) syödessä sitä tilaamaan. 

Alla olevassa kuvassa on tammikuun alussa Napolissa syömäni taivaallinen herkku, päällä oli mozzarellaa, ranskiksia, maissia ja chilillä maustetussa oliiviöljyssä paistettua kesäkurpitsaa. Nam, samanlainen maistuisi koska vaan uudelleen! :P 


Jotkut täytteet sopivat hyvin niin valkoiseen kuin punaiseenkin (quattro formaggi on loistava molemman värisenä ja myös esim. herkkusienet maistuvat molemmissa), toiset taas sopivat paremmin jompaan kumpaan. 

Tässä joitakin ideoita valkoisen pizzan täytteiksi, pohjan ohjeen löydät täältä.


Erinomainen yhdistelmä on puhvelinmozzarella ja herkkutatit. Ylläolevan kuvan pizzaa varten käytin pakastettuja herkkutatteja, jotka paistoin ennen pizzan päälle laittoa kevyesti oliiviöljyssä, johon olin lisännyt pari kokonaista valkosipulinkynttä ja tuoretta persiljaa. Maustoin sienet suolalla ja mustapippurilla.


Yllä aivan klassinen biancaneve, lumikki, jossa on päällä runsaasti mozzarellaa ja sopivasti parmesaanilastuja. Yksinkertaista, mutta taivaallisen hyvää - kannattaa kokeilla! :)


Viimeisänä vielä yksi parhaista pizzoista, joita maa päällään kantaa kermaisella kesäkurpitsatäytteellä. Kerma siis levitetään pizzapohjalle tomaattikastikkeen tapaan, ja sen päälle laitetaan muut täytteet. Jos onnistut saamaan italialaista ruokakermaa, käytä sitä. Muussa tapauksessa creme fraîche käy hyvin tai myöskin mascarpone. Käytä mahdollisimman pieniä kesäkurpitsoja ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Paista oliiviöljyssä ja mausta suolalla. Laita lopuksi päälle mozzarella. Hiukan kevyemmän mutta silti maukkaan version saat yksinkertaisesti jättämällä kerman pois. 

Jos innostuit kokeilemaan jotakin näistä, otan mielelläni kommentteja vastaan kommentti-osuuteen tai blogin sähköpostiin. :)

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Pizza bianca con patate fritte - valkoinen ranskispizza

Pizzan ja minkätahansa muotoisen perunan yhdistelmä aiheuttaa kummastusta Suomessa, mutta Italiassa kyseessä ei ole mikään kummajainen - päinvastoin. Varsinkin ihan tavallinen keitetty peruna on suoranainen klassikko; ranskispizza puolestaan on harvinaisempi, muttei ollenkaan tavaton. 

Yhdistelmä on maultaan loistava ja yllättävän yhteensopiva, joskaan ei mitenkään kevyt tai terveellinen vähähiilarisesta puhumattakaan, mutta ehkäpä tällaisen luksuksen voi itselleen silloin tällöin perjantain tai lauantain ratoksi suoda. ;) 

Vinkkinä mainittakoon, että ranskikset kannattaa todella vaivautua paistamaan öljyssä ennemmin kuin uunissa, pizzasta saa siten paljon mehevämmän ja maukkaamman. Itse käytän oliiviöljyä ja pidän todella sen selkeästä mausta pizzassa, mutta toki muutakin öljyä voi paistamiseen käyttää, jos oliiviöljyn ominaismaku ei paistettaessa miellytä. 

Jos olet punaisen pizzan ystävä, loistavan lopputuloksen saat laittamalla ranskalaisia ihan perus margheritan päälle. Myöskin savujuuston pariksi ranskikset sopivat ihanasti, mutta silloin kannattaa jättää tomaattikastike pois. 

Tällä kertaa laitoin mozzarellan kaveriksi parmesaanilastuja ja lopuksi jo uunista tulleen kypsän pizzan päälle puristin hiukan (valmista) aiolia - ei todellakaan mikään tyypillinen lisuke tuo viimeisin, vaan aivan oma keksintöni, mutta sopi mainiosti. :) 

Ainekset yhteen pyöreään pizzaan

1dl vettä
1/4 pussia kuivahiivaa
ripaus suolaa
2,5 vehnäjauhoja

1 mozzarella 
pieni kourallinen parmesaanilastuja
pakasteranskalaisia
oliiviöljyä paistamiseen
aiolia

Valmistus

Liuota hiiva kädenlämpöiseen suolattuun veteen. Sekoita jauhot joukkoon huolellisesti. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 1/2 tuntia. 

Paista sillä välin ranskalaiset pannulla reilussa oliiviöljyssä - ole varovainen, ettet polta itseäsi, sillä pakasteita paistettaessa öljyä roiskuu helposti ympäriinsä! 

Kun ranskalaiset ovat kauttaaltaan kullanruskeita ja hiukan rapsakkapintaisia, laita ne lautaselle talouspaperikerrosten väliin, jotta liika öljy imeytyisi pois. 

Leivo taikina ohuehkoksi pohjaksi ja levitä sen päälle ranskalaiset. Revi ranskisten päälle mozzarella ja levitä parmesaanilastut. Paista 300 asteisessa uunissa, kunnes pizza on kypsä (tässä lämpötilassa tähän pitäisi mennä max. 10 min jos pohja on ohut, mutta ole tarkkana jo aiemminkin, ettei pizza pääse palamaan!) ja pinnalta ja reunoista kauniin värinen. Parhaan lopputuloksen saamiseksi älä avaa uuninluukkua paistamisen aikana. 

Anna pizzan jäähtyä aivan muutaman minuutin ajan ja halutessasi purista päälle aiolia - toki voit myös tarjoilla ilman sitä. Jokatapauksessa BUON APPETITO! :)