tiistai 23. kesäkuuta 2015

Tricolore

Monesti italialaisten pizzerioiden listalla on pizza, jonka nimi on tricolore, joka sananmukaisesti tarkoittaa kolmiväristä ja viittaa tietenkin Italian lippuun väreineen. Päällysteet saattavat hieman vaihdella, mutta yhteistä kaikille versioille tietenkin nimensä mukaisesti on se, että niissä on oltava Italian lipun kolmea väriä, eli vihreitä, punaisia ja valkoisia päällysteitä sopisi käyttää. :)

Tässä on mun versioni. :)

Tarvitset:

annoksen pizzataikinaa, ohje täällä
2 mozzarellaa
1 iso tomaatti tai 2 pienempää
pestoa
tuoretta basilikaa

Valmistus:

Lämmitä uuni 300 asteeseen ja leivo sillä aikaa pizzataikinasta ohuehko pizzapohja. Paista sellaisenaan uunissa - huomio, että ohut pohja kypsyy todella nopeasti 300 asteessa ilman päällysteitä, joten ole tarkkana, ettei se pala. 

Ota pizzapohja pois uunista ja uuni pois päältä. Levitä pohjan päälle aika reilusti pestoa ja viipaloi sen päälle mozzarellat. Laita siksi aikaa uunin jälkilämpöön, että mozzarella alkaa juuri ja juuri sulaa. Viipaloi sillä välin tomaatit. 

Ota pizza uunista, astelle päälle tomaattiviipaleet ja basilikan lehdet ja tarjoile! :) 



sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Mun saaristolaishenkinen juhannuspizza

Se hyvä puoli koleassa kesässä sentään on, että uunin laittaa ihan mielellään lämpiämään, jolloin pizzasta ei tarvitse edes kesän ajaksi luopua. ;) 

Meidän perheen juhannus sujui juurikin epävakaisen sään takia ihan kaupungissa, kotosalla ollessa. 

Juhannusaattona kehittelin tällaisen "saaristolaispizzan" jonka makumaailma sai inspiraatiota Suomen kesän mauista.

Helppo ja maukas kuin mikä ja sen verran hieno kuitenkin, että kehtaa vaikka vieraillekin tarjota. ;)

Tarvitset:

annos pizzataikinaa (ohje täällä)
2 mozzarellaa
1 prk creme fraîchea 
1 pkt kylmäsavulohta (toimii varmasti hyvin myös lämminsavulohella)
tuoretta tilliä
kevätsipuleita

Valmistus:

Kauli pizzataikina ohuehkoksi pohjaksi, revi päälle mozzarellat ja paista kypsäksi 300 asteessa välillä uuniin kurkkimatta. 
Anna jäähtyä aivan aavistuksen verran ja lusikoi ja leivttele sitten päälle creme fraîche. Päällystä kylmäsavulohella, tuoreella tillillä ja kevätsipulirinkuloilla. 
Nauti saman tien, sillä tämäntyyppinen pizza ei pidä uudelleenlämmityksestä. ;) 


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Idea juhannukseksi: tiramisù con fragole - mansikkatiramisu

Jos vielä mietitte, millaisen kakun tai muuta makeaa juhannuspöytään tekisi, tässä teille vinkki oivasta vaihtoehdosta: takaan, että maku on pökerryttävän suloinen ja valmistus todella nopea ja helppo! 

Vähän niinkuin se perinteinen mansikkakakku, mutta niin paljon helpompi, kun minkäänlaista kakkupohjaa ei tarvitse alkaa väsätä. ;) 

Sitä perinteistä, kahvin makuista tiramisua teen aika usein, ja pidän siitä valtavasti, mutta niin paljon kuin mansikkaa rakastankin, ei tätä mansikkaista tiramisua ollut tullut jostain syystä koskaan kokeiltua. 

Eilen sain ihanan, rakkaan ystävän vieraakseni ja hänen sekä kesän (ainakin kalenterin mukaan) kunniaksi päätin, että on aika kokeilla, millaista herkkua siitä tulisi. 

Odotin hyvää lopputulosta (sillä jos, hyvä tavaton, resepti sisältää tuoreita mansikoita, mascarponea ja tuhdisti sokeria, miten ihmeessä lopputulos voisi olla olematta hyvää?), mutta ikinä en olisi voinut kuvitella, millaista herkku vähällä vaivalla ja yksinkertaisista aineksista voisi saada aikaan. Taivaallinen ei riitä kuvaamaan huikeaa makua, joten kai se sitten oli sanoinkuvaamaton. ;) 

Kokeile itse, juhannuksen kunniaksi tai muulloin, niin kauan kuin mansikkakautta riittää. :) 

Makuyhdistelmä on yksinkertaisesti täydellinen: pehmeä, kesäisen raikas, sopivasti kirpsakka, täyteläinen mutta samalla kepeä...

Keskenään hieman erilaisia mansikkatiramisun reseptejä on olemassa runsaasti ja aluksi ajattelinkin, että täytyy vähitellen kokeilla useampaakin erilaista, jotta löytää oman suosikkinsa. 

Eilisen kokemuksen jälkeen kuitenkin sanoisin, että napakymppi löytyi ensi yrittämällä, eikä mitään muita versioita enää teekään mieli kokeilla, koska eivätähän ne vaan voi olla yhtä herkullisia. :P 

Ainekset

500 g tuoreita mansikoita
16 savoiardi- tai pavesini-keksiä
250 g mascarponea
3 kananmunaa
1,25 dl + 2 rkl sokeria
yhden sitruunan mehu
sitruunamelissa koristeluun (minttukin varmaan sopii)

Valmistus 

Leikkaa mansikoista kannat, pese ja kuivaa ne huolella. Laita osa mansikoista (n. kolmannes) syrjään koristelua varten ja paloittele loput pienehköiksi kuutioiksi. Kippaa kuutiot kuulhoon, lisää pari ruokalusikallista sokeria ja yhden sitruunan mehu, sekoita ja jätä marinoitumaan väh. puoleksi tunniksi. Mansikat voi laittaa marinoitumaan myös jo edellisenä päivänä, jolloin kulho on tietenkin syytä laittaa jääkaappiin odottelemaan. 

Riko kananmunat niin, että keltuaiset ja valkuaiset päätyvät keskenään eri kulhoihin. Kaada puolet sokerista valkuaisten ja puolet keltuaisten joukkoon. 

Vatkaa valkuaiset ja sokeri sähkövatkaimella kovaksi vaahdoksi. (Niin kovaksi, että jos käännät kulhon ylösalaisin, vaahto pysyy kulhossa kiinni.) Vatkaa myös keltuaiset ja sokeri vaaleaksi, kuohkekasi vaahdoksi. Jos teet toisin päin, eli vatkaat ensin keltuaiset, huomaa, että vatkaimet on pestävä huolellisesti ennen valkuaisten vatkaamista, sillä ne eivät vaahtoudu kunnolla, jos niiden seassa on vähänkin keltuaista. 

Sekoita mascarpone varovasti, mielellään käsin (mahdollisesti puiselle työvälineellä tai nuolijalla tms.), keltuaisvaahdon joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon myös valkuaisvaahto entistäkin varovaisemmin, alhaalta ylöspäin käännellen ja nostellen. 

Kaada marinoidut mansikat siivilän läpi niin, että otat marinadi-liemen talteen.

Aloita tiramisun kokoaminen riittävän laajaan kulhoon: laita ensin pohjalle ohut kerros mascarpone-vaahtoa. Kasta savoiardit yksitellen, nopeasti ja molemmin puolin mansikka-marinadiin ja asettele puolet niistä tiivisti vierekkäin vaahdon päälle tarjoilukulhon pohjalle. 

Laita savoiardien päälle puolet marinoiduista mansikoita ja peitä ne mascarpone-vaahdolla. Kasta loputkin savoiardit samaan tyyliin marinadissa ja kokoa niistä toinen keksikerros. 

Levitä päälle loput mansikat ja niiden päälle loppu vaahto. Koristele mielikuvitustasi käyttäen syrjään laitetuilla, marinoimattomilla mansikoilla ja sitruunamelissan lehdillä. Anna tekeytyä väh. 2 tuntia jääkaapissa  ennen tarjoilua. 






maanantai 15. kesäkuuta 2015

Crostata con crema e frutta - leipurinkerma täytteinen hedelmäpiirakka

Crostata -piirakat, eli murotaikinapohjaiset piirakat, ovat Italiassa suosittuja niin aamu- ja välipalalla kuin jälkuruuaksikin. 

Suosioon vaikuttaa varmasti helppo ja nopea valmistus (murotaikina on todella helppo tehdä itse, mutta jos ei aikaa ja innostusta kerrassaan riitä, ainahan voi oikaista ja käydä kaupan pakastealtaan kautta...) ja lukuisat eri vaihtoehdot, jolla piirakan voi päällystää: tyypillisiä ovat hillot ja  vaikkapa Nutella ja todellinen klassikko on myös tämä versio, jossa tuoreet hedelmät saavat kaverikseen ihanan täyteläisen ja pehmeän makuisen leipurinkerman (erittäin helppo ja nopea on muuten sekin tehdä itse, joten minkäänlaisia jauheita yms ei mielestäni kannata edes harkita vaikkai sellaisia sattuisi löytymäänkin - maku kärsii liikaa ;)). 

Tämä klassikko on suosittu varsinkin kesällä ihan vaikka juhlapöydässäkin, mutta toki tätä on mahdollista tehdä ympäri vuoden - päälle laitettavat hedelmät kun voi itse valita omien mieltymisten, saatavuuden ja sesongin mukaan. 

Piirakan koristelussa voi siis täysin päästää luovuutensa valloilleen, valmiita kaavoja ei ole! Nyt kesällä ihania ovat tietenkin mansikat ja muut marjat, mutta oikeastaan mikä vaan käy: kiivit, banaanit, appelsiinit, luumut...

Jos koristeluun kaipaa insipraatiota, niin Googlen kuvanhakuun vaan "crostata di frutta" ja jo alkaa vaihtoehtoja tulla. ;) 

Itse innostuin kokeilemaan piirakan koristeeksi "huurteisia hedelmiä" - aika ei riittänyt kaikkien "huurruttamiseen", joten käytin tekniikkaa ainoastaan muutamaan kirsikkaan, jotka laitoin koristeeksi kakun keskelle. 

Ennen en ollut vastaavaa kokeillut ja eilen sain huomata, että helppoa ja nopeaa kuin mikä - todella vaivaton tapa saada näyttävyyttä kakkuihin, piirakoihin ja leivoksiin! 

Työvaiheita on tasan kaksi: kasta hedelmät/marjat valkuaisessa ja pyörittele sen jälkeen sokerissa - ja se on siinä. Sokeroidut hedelmät kannattaa laittaa odottelemaan koristelua ja kuivumaan lautaselle, jolle on kaadettu ohut kerros sokeria. 

Omat kirsikkani näyttivät muuten alun perin, juuri sokeroituina paljon upeammilta, mutta koska tein kakun kylään viemisiksi ja aikataulu oli vähän tiukka, jouduin aloittamaan koristelun, kun piirakka oli vielä melkoisen lämmin, joten tottahan toki sokerikuorrute vähän suli ja valui...Koitin lopuksi korjata tilannetta ripottelemalla hiukan lisää sokeria kirsikoiden päälle ja vähän se auttoi, muttei niistä enää yhtä hienoja tullut. Kuvat eivät siis tee oikeutta sille, millaisia kaunokaisia huurteisista hedelmistä parhaimmillaan tulee. ;)

Täytyypä kokeilla uudemman kerran - väljemmällä aikataululla! :)

AINEKSET 

Murotaikinaan

vajaa 4 dl vehnäjauhoja 
2 keltuaista
reilu 1,5 dl tomusokeria
125 g voita
1 tl vanilliinisokeria

Leipurinkermaan

3/4 dl vehnäjauhoja
1 vaniljatanko
1,75 dl sokeria
6 keltuaista
5 dl täysmaitoa

VALMISTUS

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen ja valmista sillävälin murotaikina. Vatkaa sähkövatkaimella esim. muovikulhossa vaahdoksi pehmeä (ei kuitenkaan täysin sulanut!) voi ja tomusokeri. Vatkaa tämän jälkeen joukkoon vielä keltuaiset ja sekoita lopuksi huolella joukkoon vanilliinisokeri ja vehnäjauhot. 

Vuoraa pyöreä piirakkavuoka leivinpaperilla ja painele taikina vuokaan tasaisesti, myös reunoille. Pistele haarukalla joitakin reikiä pohjaan ja kuvioi reunat haarukalla. 

Laita piirakkapohjan päälle toinen leivinpaperi ja kaada sen päälle painoksi kuivattuja papuja tai herneitä - pohja säilyttää näin paistettaessa paremmin muotonsa. 

Paista 20-25 min. ja valmista sillä aikaa leipurinkerma

Lämmitä 5 dl maitoa mikrossa tai kattilassa hellalla. 

Halkaise vaniljatanko terävällä veitsellä ja raaputa sen sisällä oleva musta "tahna" talteen veitsen kärjellä.

Laita pienehköön kattilaan keltuaiset ja sokerit ja kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes seos on tasaista massaa ja sokeri sulanut keltuaisten joukkoon. 

Lisää joukkoon vaniljatangon sisus ja siivilöidyt jauhot ja sekoita tasaiseksi. 

Lisää maitoa pikkuhiljaa edelleen koko ajan sekoittaen, edelleen miedolla lämmöllä. Kun kaikki maito on lisätty, jatka sekoittelua liedellä, kunnes seos sakenee.

Kaada tasaisesti valmiiksi paistetun pohjan päällä ja anna jäähtyä täysin ennen koristelua.

Koristele makusi mukaan erilaisilla hedelmillä ja marjoilla. 

Laita jääkaappiin tekeytymään ja odottamaan tarjoilua. 







keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Uskomattoman nopea antipasto: bresaola con rucola

Olen palannut monen (n. 13) vuoden kasvissyönnin jälkeen sekasyöjäksi ja huomannut jo olevani vakavasti koukussa muutamaan liha- ja kalatuotteeseen. 

Näistä yksi on satumaisen ihana bresaola. Parman kinkku lienee kaikille jo tuttu, sitähän on jo vuosia Suomessakin saanut vaikka mistä, meillä ainakin naapurissa olevasta lähikaupastakin. Bresaola sen sijaan on täällä vielä melko tuntematon, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Bresaola on Parman kinkun tapaan ilmakuivattua, ohuen ohuena myytävää naudan lihaa, tosin tehdään sitä kuulemma hevosen ja kauriinkin lihasta. Itselläni on kokemusta vain ensimmäisestä, muun tyyppistä bresaolaa en siis osaa omasta kokemuksesta suositella. 

Bresaolaa tuotetaan Lombardiassa ja muualla pohjois-Italiassa, mutta toki sitä myydään muuallakin päin Italiaa.

Aivan viime aikoina on Suomessakin saatavuus parantunut: ennen löysin kyseistä tuotetta vain Stockmann Herkusta, sen jälkeen aika ajoin (ainakin joulun aikaan) joistakin Lidl:eistä, mutta muutaman kuukauden ajan se on kuulunut myös Pirkka Parhaat -sarjaan, joten K-ryhmän kaupoista ainakin bresaolaa on ympäri vuoden saatavilla. 

Bresaolasta valmistuu aivan käden käänteessä tämä uskomattoman ihana alkupala:

Ainekset

1-2 pkt bresaolaa
pussi rucolaa 
(parmesaania tai grana padanoa)
(sitruunamehua)

Valmistus

Jos käytät rucolaa, jota ei ole valmiiksi pesty, huuhtele se ja kuivaa huolella esim. salaattilingossa. 
Laita jokaisen bresaola-viipaleen päälle pieni nippu rucolaa ja kääri rullaksi. Asettele rullat vieri viereen tarjoilulautaselle saumapuoli alaspäin. 
Itse pidän bresaolarullista eniten ihan näin, mutta halutessasi voit kääriä niiden sisälle myös parmesaanilastuja ja/tai pirskotella pinnalle sitruunamehua.


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Torta mimosa - mimosakakku

Täällä taas! :) 

Tovi onkin jo taas vierähtänyt edellisestä postauksesta ja toukokuu jäi kirjoittelun osalta olemattoman laiskaksi, mutta keittiössä olen kyllä touhunnut kaikenlaista. :) Lomalla kun olen, niin jos kesäkuu jatkuu yhtä koleana kuin se nyt näyttää alkaneen, niin ulkoilma-aktiviteeteilta liikenee varmasti hyvinkin aikaa taas blogille ja tietysti myös kaiken kivan toteuttamiselle keittiössä. 

Eilen juhlimme pienellä porukalla vanhempieni 35-vuotishääpäivää ja leivoin heille torta mimosan eli mimosakakun. Nimensä kakku saa siitä, että sen pinta koristellaan kellertävän palleroiseksi, mimosa-kukkaa muistuttavaksi. 

Italiassa mimosa kuuluu naistenpäivään, tapana on silloin lahjoittaa siitä tehtyjä suurempia tai ihan pikkuruisia kimppuja naisille. Mimosakakku kuuluu Italiassa itse asiassa myös naistenpäivään, mutta eihän mikään estä sitä muulloinkaan tekemästä. Raikkaan makumaailmansa ja hempeän värinsä puolesta kakku sopii loistavasti kaikkiin kevään ja kesän tilaisuuksiin - äitienpäivään, juhannuskakuksi, synttäreille...

Mimosakakku on tapana koristella oikeilla mimosankukilla, mutta niitä varmaan on Suomessa aika vaikea saada, joten toki muukin käy. Mieleeni tulevat esimerkiksi orvokit, jotka varmaankin näyttäisivät aivan ihanalta kakun päällä. 

Itse päädyin koristelemaan kakun mansikoilla, mitä muuten Italiassakin jonkin verran näkee. Ajankohtainen ja raikas maku, joka sopii hyvin yhteen täytteen ananaksen kanssa. :)

POHJAA VARTEN:
6 kananmunaa
2,5 dl sokeria
vajaa 3 dl jauhoja
85 g voita
n. rkl vanilliinisokeria

TÄYTETTÄ VARTEN:
½ l maitoa
4 keltuaista
reilu 1,5 dl sokeria
2/3 dl jauhoja
1 rkl vanilliinisokeria
2 dl kuohukermaa
1 tlk säilykeananasta
(tomusokeria)

Vatkaa huolella (n. 15 min ajan) munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja lisää jauhot siivilän avulla. Lisää joukkoon sulatettu voi ja vanilliinisokeri, sekoita hyvin ja kaada leivinpaperilla vuorattuun pyöreään kakkuvuokaan. Paista 180 asteessa 20-25 min.

Lämmitä maito kattilassa liedellä koko ajan sekoittaen tai esim. muovikulhossa mikrossa.  Sekoita toisessa kattilassa miedolla lämmöllä keltuaiset ja sokeri. Lisää jauhot, vanilliinisokeri ja lämmin maito ja sekoita edelleen miedolla lämmöllä, kunnes seos sakenee leipurinkreemiksi. Anna jäähtyä. 

Vatkaa vielä erillisessä kulhossa kerma vaahdoksi ja lisää se leipurinkreemin joukkoon varovasti sekoittaen, niit saat tuloksena chantilly-kreemiä.

Leikkaa kakkupohjasta "kansi" (eli n. 1/3 kakun korkeudesta) pois ja poista käsin sisällystä niin, että se murustuu ”mimosan kukiksi”. Kannattaa poistaa suht reilusti (myös "kannesta" voi poistaa osan), sillä murusia tarvitaan aika paljon - jätä kuitenkin pohjaan paksuhkot seinät, jotta kakku pysyy koossa vielä täyttämisen jälkeenkin.

Kostuta alimmainen puoli ananasmehulla ja täytä chantilly-kreemillä (muista jättää osa kreemistä, n. 1/4 -osa,  kakun päällystämistä varten!) ja paloiksi leikatulla ananaksella ja laita lopuksi ”kansi” päälle. Kostuta myös kakun päällinen.

Levitä kakun päälle loppu chantilly-kreemistä ja ripottele päälle ”mimosat”. Halutessasi voit tässä vaiheessa ripotella koko komeuden päälle vielä tomusokeria. Koristele oikeilla mimosan kukilla tai vaikka mansikoilla, anna oleutua jääkaapissa väh. parisen tuntia tai vaikka yön yli ennen tarjoilua. 

Valmis kakku

Työvaiheita ja yksityiskohtia: