maanantai 31. elokuuta 2015

Tämän kesän suosikkipasta: pasta con mollica croccante e tonno - pastaa rapsakoiden leivänmurusten ja tonnikalan kera

Kalenterin mukaan kesän viimeisen päivän kunniaksi julkaisen reseptin, joka on on ollut tämän kesän paras reseptilöytöni, ja jota on viime aikoina tullut tehtyä aika ahkerasti. :)

Ohjeen löysin La cucina italiana -lehden toukokuun numerosta ja se on perinteinen sisilialainen resepti, joskin tämä versio on tonnikalalla rikastettu. Vielä en ole tullut kokeilleeksi aivan aitoa reseptiä ilman tonnikalaa, mutta kyllä varmaan senkin aika koittaa. :)

Pienesti olen joutunut muuttamaan reseptiä suomalaiseen keittiöön sopivaksi - korvasin villifenkolin lehdet tillillä. Vai mahtaakohan Suomesta saada villifenkolia...? Kertokoon ken tietää. :) En käsitellyt tilliä mitenkään sen kummemmin, vaan käytin sen tuoreena.

Rusinoiden käyttö pastassa tai ylipäätään suolaisessa ruuassa saattaa tuntua erikoiselta; tapa juontaa juurensa arabeilta, jotka ovat hallinneet Sisiliaa noin 200 vuoden ajan. Itse en todellakaan ole mikään yletön rusinoiden ystävä, mutta tässä reseptissä niille kannattaa antaa mahdollisuus, sillä ne todella sopivat makukokemusta täydentämään. :)

Ainekset neljälle

160 g öljyyn säilöttyä tonnikalaa (itse suosin mahdollisuuksien mukaan tässä reseptissä lasipurkkiin säilöttyä valkoista tonnikalaa, mutta se on aika arvokasta eikä sitä aina ole saatavilla, joten toki tavallinenkin käy)
350 g pastaa (tällä kertaa tein spaghetista, mutta yleensä käytän tähän lyhyttä pastaa, pennejä tai rigatoneja)
1 viipale (kovettunutta) vaaleaa leipää
1 pikkunippu tuoretta tilliä
30 g rusinoita
20 g pinjansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
1 tuore chili
ekstraneitsytoliiviöljyä 
suolaa

Valmistus

Laita rusinat pehmenemään lämpimään veteen pieneen kulhoon. Hienonna tilli, ota paksuimmat varret pois. Laita reilusti suolattu pastavesi kiehumaan.
Murusta leipä (aina parempi, jos leipä on jo kovettunutta) käsi suuriksi muruiksi, joiden ei tarvitse olla tasakokoisia. 
Paahda pinjansiemenet suurella teflonpannulla ja laita talteen. 
Lorauta pannulle oliiviöljyä ja paista leivänmurut siinä. Siirrä leivänmurut talouspaperin päälle, jotta liiat öljyt imeytyvät siihen.
Lisää pannulle 4 rkl oliiviöljyä ja laita joukkoon kuorittu ja veitsenterällä murskattu valkosipulinkynsi ja pikkurinkuloiksi leikattu chili (muista poistaa siemenet!). Kuullota ja poista valkosipulinkynsi.
Lisää tilli ja rusinat, jotka olet huolella puristellut kuiviksi. Paista sekoitellen muutaman minuutin ajan. 
Lisää pannulle pinjansiemenet ja valutettu tonnikala, riko tonnikalapalojen rakennetta hieman pienemmäksi. 
Lisää pakkauksen ohjeen mukaan keitetty pasta, sekoita ja paista seosta vielä noin minuutti jatkaen samalla sekoittelua. 
Jaa annokset lautasille, ripottele annosten päälle leivänmurut ja koristele lopuksi tillillä.



sunnuntai 30. elokuuta 2015

Zucchine alla scapece - paistettuja kesäkurpitsoja etikkamarinadissa

Zucchine alla scapece on alunperin campanialainen ruoka (Campania on se maakunta, jossa sijaitsee useampikin Italian lemppareistani - ehdoton suosikkikaupunkini Napoli, kuvankaunis Amalfin rannikko, Capri, Ischia, Sorrento, Pompei, Herculaneum... - ja jossa ruoka on aina taivaallista, mielestäni Italian parasta yhdessä puglialaisen keittiön kanssa), joskin nykyään laajalti levinnyt ympäri eteläistä Italiaa. 

Termi alla scapece viittaa valmistustapaan, uppooliiviöljyssä paistamiseen ja sen jälkeen etikalla maustamiseen. Perinteisesti tätä valmistustekniikkaa on suosittu vihannesten ja pienikokoisten kalojen valmistuksessa. 

Jos olet varsin kirpsakoiden makujen ystävä, suosittelen kokeilemaan. Tähän tyyliin valmistettuja kesäkurpitsoja voi tarjoilla niin lisukeruokana kuin antipastobruschettojenkin päällysteenä.

Muista varata riittävästi aikaa, sillä vaikka itse valmistus ei olekaan aikaavievää tai vaikeaa, tarvitaan hiukan odottelua parissakin kohdassa. Hyvä idea on valmistaa tämä ruoka jo tarjoilua edeltävänä päivänä ja antaa tekeytyä yön yli jääkaapissa. 

Ainekset 

1 kg kesäkurpitsoja (mitä pienempiä, sen parempi - valitse korkeintaan keskikokoisia; sama koskee aina kesäkurpitsojen valintaa, koska suuret ovat puisevia ja mauttomia - kiinnitä myös huomiota pintaan, jonka on oltava kiinteän tuntuinen ja ehjä)
1 pienehkö ruukullinen tuoretta minttua
2-3 valkosipulinkynttä koosta riippuen
ekstraneitsytoliiviöljyä
valkoviinietikkaa
suolaa
ripaus mustapippuria

Valmistus

Pese ja kuivaa kesäkurpitsat, poista kannat ja päät ja leikkaa 2-3 millin paksuisiksi rinkuloiksi.
Laita rinkulat kerroksittain lävikköön niin, että joka kerroksen välillä on hieman suolaa. Laita viimeisen kerroksen päälle sopivankokoinen puhdas lautanen tai alumiinifoliota. Laita painoksi päälle esim. säilyketölkkejä, täysi kulhollinen vettä tms. Anna tekeytyä lavuaarissa noin tunnin verran, kunnes kesäkurpitsat ovat menettäneet vetisyyttään.

Puristele rinkuloista neste ja levittele puhtaan keittiöpyyhkeen päälle. Taputtele huolellisesti kuiviksi.
Kuumenna reilu määrä (kesäkurpitsat on tarkoitus uppopaistaa) oliiviöljyä pannulla ja paista kesäkurpitsat öljyssä niin, että ne saavat reilusti väriä.
Nostele reikäkauhalla laakeaan tarjoiluastiaan.

Kuori ja leikkaa valkosipulinkynnet aivan ohuiksi viipaleiksi ja lisää kesäkurpitsojen sekaan. Revi joukkoon myös tuore minttu ja mausta ripauksella mustapippuria. Lisää tarvittaessa suolaa - muista, että kesäkurpitsat ovat jo valmiiksi suolattuja, joten maku kannattaa tarkistaa! 

Lisää tarvittaessa oliiviäljyä ja mausta makusi mukaisella määrällä valkoviinietikkaa. Sekoita varovasti kaikki ainekset sekaisin ja anna tekeytyä jääkaapissa väh. kaksi tuntia.

Tarjoile lisukkeena tai bruschettojen päällysteenä.


keskiviikko 26. elokuuta 2015

Italialaista kotiruokaa: ragù di carne - tomaattinen lihakastike

Ragù di carne, tomaattipohjainen lihakastike, on taatusti ihanaa italialaista kotiruokaa parhaimmillaan!

Kyseessä on helppo resepti: tarvitset vain muutamia, yksinkertaisia raaka-aineita, eikä valmistuvaiheitakaan ole monta. Aikaa pitää kuitenkin varata suht reilusti, sillä lihan on tarkoitus hautua kastikkeessa kypsäksi aivan pikkuhiljaa, miedolla lämmöllä. Tästä syystä tähän reseptiin voi hyvinkin käyttää niitä sitkeämpiäkin lihanpaloja, sillä ne kyllä hautuvat kastiikkeessa sopivan mureaksi.

Koska lihan kypsyminen vie reilusti aikaa, on tämä resepti aivan omiaan kiireettömille sunnuntailounaille. :)

Ragù di carnea syödään tavallisesti pastan kera, jolloin se on oiva piatto unico, ainut ruokalaji. josta saa jo kaiken aterialla tarvitsemansa (ts. hiilarit ja proteiinit samassa annoksessa). 

Kastikkeen ollessa valmis, lihanpalata voi mainiosti myös poistaa tomaattikastikkeesta (ne antavat kypsymisen aikana aivan ihanaa makua kastikkeelle ja tietysti päinvastoin tomaatit lihalle) ja tarjoilla tomaattikastikkeen pastan kanssa primona, alkuruokana, ja lihan seuraavaksi esimerkiksi tuoreen leivän kera secondona, pääruokana. Leipää kannattaa todellakin ehdottomasti varata pöytään, jotta saat kaavittua leivänpalalla viimeisetkin kastikkeen rippeet lautaselta parempiin suihin. :)

Kätevä resepti siis kyseessä, jossa saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla: alkuruoan ja pääruoan samassa padassa. :)

Ainekset neljälle

1 kg naudanlihaa suuriksi paloiksi paloiteltuna
1 tölkki kaltattuja tomaatteja (esim. Mutti) tai vaihtoehtoisesti tomaattimurskaa
(tomaattipyrettä)
oliiviöljyä
1 pienehkö sipuli
muutama valkosipulin kynsi
pieni kourallinen basilikan lehtiä
suolaa

lisäksi pastaa kastikkeen kera ja tarjoiluun pecorinoa, parmesaania tai grana padanoa annosten päälle raastettavaksi

Valmistus

Laita reili loraus oliiviöljyä kuumenemaan pannulle ja kuori sillä välin valkosipulinkynnet ja sipuli ja hienonna jälkimmäinen pieneksi silpuksi.
Kuullota sipulisilppu ja valkosipulinkynnet kuumassa öljyssä, mutta varo kuitenkaan ruskistamasta niitä. 
Lisää tomaatit (ja tomaattipyree), basilikan lehdet ja mausta suolalla. Lisää joukkoon lihanpalat ja sekoita. Jätä hautumaan kannen alle aivan miedolla lämmöllä 1,5-2 tunniksi. 

Tarjoile pastan tai tuoreen leivän kera.


perjantai 21. elokuuta 2015

Sorbetto al limone - sitruunasorbetti

Heippa taas pitkästä aikaa! :) 

Koko kesän odotin tilaisuutta tehdä tätä italialaisen kesä klassikkoa, mutta sopivaa ilmaa ei meinannut kuulua...

Pelkäsin jo, että sorbetit jäävät tältä kesältä tekemättä, mutta tämä elokuu on ollut kyllä ihana - ja viimein on kesäruokia päässyt kokkaamaan, kun niitä on oikeasti alkanut tehdä mieli! :D

Sitruunasorbetti tosiaan kuuluu ehdottomasti italialaiseen kesään: se on ihanan raikas päätös aterialle sellaisini helteisinä päivinä, kun lämpötila huitelee 40 asteen tienoilla. ;) 

Sitruunasorbetti sopii erityisesti kalasta ja merenelävistä koostuvan aterian päätökseksi, mutta hyvin se istuu myös muunkin tyyppisten aterioiden loppuun. :) Toisaalta, sitruunasorbettia voi nautiskella hyvin myös aterian eri osien välissä (esim. lihan ja kalan välissä, jos niitä osuu samalle aterialle) tai aivan hyvin sellaisenaankin, esim. helteisen iltapäivän välipalana.

Juhlissakin sorbettia syödään: itse muistan esimerkiksi yhdet häät, joissa sitruunasorbetti oli ensimmäinen jälkiruoista: sen jälkeen tuli hedelmiä, sitten pikku leivoksia ja lopulta kakku...Makeannälkä tuli tyydytetyksi. :)

Sorbetti on todella helppo tehdä kotona eikä siihen tarvita jäätelökonetta tai mitään muutakaan sen kummempaa, mutta toki aikaa pitää varata pakastimessa oloon, ihan vähintään sellainen 3 tuntia. Sorbetti on myös mahdollista jättää pakkaseen yön yli itsekseen olemaan, mutta tämä vasta sitten, kun se on kunnolla työstetty niin, että kaikki ainekset ovat huolella sekaisin, eli kyllä siihen se kolmisen tuntia kuluu - aktiivisesti ei tarvitse koko ajan jotain tehdä, mutta esim. kaupassa tai muuallakaan ei voi oiken piipahtaa, koska pakastimelle on ehdittävä 20 min. välein. :)

Ainekset 

2-3 (luomu)sitruunaa koosta ja mehukkuudesta riippuen (+4, jos haluat käyttää sitruunan kuoria tarjoiluastioina)
2,5 dl sokeria
4,5 dl vettä
2 kananmunan valkuaista
1 pieni lasillinen vodkaa tai alkoholittomaan versioon maustamatonta kuplavettä

Valmistus

Laita (mieluiten metallinen, mutta myös keraaminen tai lasinen käy) kulho jäähtymään tyhjänä pakastimeen. 
Pese sitruunat huolella lämmintä vettä, juuriharjaa ja tiskiainetta apuna käyttäen.
Mittaa pieneen kattilaan 2,5 dl sokeria ja 4,5 dl vettä. Laita joukkoon myös mahdollisimman ohuelti leikatut sitruunankuoret; ole tarkkana, ettei mukaan joudu ollankaan kuoren alista valkoista osaa, sillä se tuo sorbettiin kitkeryyttä.

Anna seoksen kiehahtaa, kunnes sokeri on sulanut joukkoon. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 
Purista joukkoon 2 dl sitruunamehua; tähän tarvitset kolmisen sitruuna, hiukan koosta ja sitruunoiden mehukkuudesta riippuen. Lisää lopuksi joukkoon vodka/kuplavesi. Sekoita huolella. 

Erottele kananmunan valkuaiset ja keltuaiset toisistaan ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää vielä valkuaisvaahtokin nesteseoksen joukkoon ja sekoita. 

Ei pidä huolestua, jos valkuaiset eivät sekoa joukkoon kunnolla: ne ovat niin ilmavia, että jäävät mieluummin kellumaan, mutta sekoavat kyllä aikanaan sorbetin jäätyess joukkoon. 

Kaada seos pakkasessa viilenneesee kulhoon ja laita takaisin väh. puoleksi tunniksi - älä kuitenkaan ylitä tuntia.

Ota seos pakastimesta ja sekoita huolella tai vatkaa hiukan vispilällä. Laita takaisin pakastimeen 20 minuutiksi ja toista sama operaatio. 

Jatka näin, kunnes sorbetti on syömävalmista, tähän menee ehkä n. 3,5 tuntia. 

Kun sorbetti on valmista, voit myös jättää sen pakastimeen oman onnensa nojaan, jos tarkoitus on nautiskella siitä vasta vaikka seuraavana päivänä. 

Ota sorbetti huoneenlämpöön n. 10 min. ennen tarjoilua.

Voit tarjoilla sorbetin vaikka kuoharilaseista (kata mukaan pilli tai pikkulusikka makusi mukaan) tai tyhjiksi kaiverretuista sitruunoista. Sitruunan kaivertaminen onnistuu esim. ruokalusikalla pientä, terävää veistä apuna käyttäen. 



MUKAVAA JA AURINKOISTA VIIKONLOPPUA JA KOKEILKAAHAN TÄTÄ SORBETTIA! :)