sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Uutta: BUON APPETITO - kokataan italialaista! -ruokakurssit tilauksesta ryhmille

Kiinnostaako rattoisan illan vietto mukavassa seurassa italialaisen ruoan parissa? 

Järjestän ryhmille tilauksesta 1-2 illan (n. 3,5 h/ilta) kestäviä italialaisen ruoan kursseja Paimiossa Vistan koulun tiloissa. 

Kurssilla valmistetaan ruokaa yhdessä, opetellaan italialaisia reseptejä ja ruoanvalmistusmenetelmiä. Lopuksi käydään yhdessä pöytään ja nautitaan valmistetuista herkuista. 

Kokoa oma porukkasi ja varaa päivä! 

Ihastuttava tapa viettää aikaa yhdessä ystävien, naapureiden tai työkaverien kanssa tai vaikka polttariporukassa. Varmasti mieluisa idea myös lahjana. :)

Jokaisella ryhmälle räätälöidään kurssi erikseen, menu laaditaan toiveidenne pohjalta. 

Tiedustelut, varaukset ja tarjouspyynnöt:

salla.ezzaiali@gmail.com

Hinnat alk. 45 e/hlö/ilta. Hintaan vaikuttaa ryhmän koko, valittu menu ja ajankohta. 

Hinta sisältää tilavuokran, raaka-aineet ja reseptit tulostettuna jokaiselle kurssilaiselle. Vettä lukuunottamatta ruokajuomat eivät kuulu hintaan ja niitä halutessaan kurssilaiset hankkivat ne itse. 

4-16 osallistujaa/kurssi.

Lasagne al tonno e zucchine - tonnikala-kesäkurpitsalasagne

Aivan fantastisen aurinkoinen ja keväinen lauantai houkutteli vastustamattomasti aloittamaan jo oman kesäkurpitsasesonkini, vaikka viralliseen sesonkiin on vielä aikaa. :)

Mielessä oli jo jonkin aikaa pyörinyt tonnikalalasagnen teko, tosin sen vähän klassisemman tomaattikastikkaisen version. 

Valkoinen siitä vaan taas tuli, sillä sattumalta löysin eräästä italialaisesta blogista herkullisen oloisen reseptin, jossa tonnikalan lisäksi on kesäkurpitsaa. Pienin muokkauksin otin ohjeen heti käyttöön ja lopputulos oli vieläkin herkullisempi, kuin osasin edes kuvitella. 

Helppo ja nopea myös tehdä - suosittelen kokeilemaan vaihtelua tuomaan klassisen jauhelihalasagnen sijaan. :)

Tarvitset:

2 prk öljyyn säilöttyä tonnikalaa
3 pientä ja kiinteää kesäkurpitsaa raastettuna (yht. n. 500 g)
1 salottisipuli hienoksi silpuksi leikattuna
béchamel-kastiketta litrasta maitoa  (resepti täältä)
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
2 mozzarellapalloa pieniksi kuutioiksi leikattuna
n. 50 g parmesaania raasteena
ekstraneitsytoliiviöljyä
suolaa
valkopippuria (tai halutessasi mustaa)

Valmistus:

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuumenna reilu loraus oliiviöljyä tilavassa paistinpannussa ja kuullota siinä sipulisilppu ja kesäkurpitsaraaste. Lisää huolella valutettu tonnikala ja riko paistinlastalla sen rakennetta hienoksi, niin kuin paistaisit jauhelihaa. Paista sekoitellen, kunnes neste on enimmäkseen höyrystynyt pois. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kokoa lasagne: peitä uunivuoan pohja béchamel-kastikkeella, ja lado sen päälle tiiviisti lasagnelevyjä. Levitä päälle kerros kastiketta ja n. 1/3 kesäkurpitsa-tonnikalapaistoksesta ja niiden päälle n. 1/4 osa mozzarellasta. Laita päälle lasagnelevyjä ja tee uusi kerros. 

Jatka näin, kunnes ainekset ovat loppu. Viimeisimmän kerroksen tulee olla ohuehko kerros kastiketta, ja sen päälle parmesaaniraaste ja loput mozzarellasta. 

Paista uunissa n. 30-35 min, kunnes juusto on saanut kauniisti väriä päälle. 

Ota pois uunista ja anna tekeytyä n. 10 min. ennen tarjoilua. 


tiistai 23. helmikuuta 2016

Sfogliata napoletana - napolilainen suolainen piiras lehtitaikinasta

Tällä viikolla vietämme lapsukaisen kanssa talvilomaa työstä ja päiväkodista. Ihan kotosalla Turussa olemme koko viikon, ja mikäs tässä on ollessa - kelikin on kun on juuri talvilomaan sopiva jopa täällä lounais-Suomessa. Silti pitää joka päivälle kehitellä jotain mukavaa tekemistä. 

Tänään oli vuorossa ihan omin pikku kätösin valmistettu brunssi meillä kotona rakkaan ystävän seurassa. (Ja mikä ihana päivä tästä muodostuikaan: keväinen ilma, heti aamusta kaunis kirkas auringonpaiste, rentoa jutustelua ja syömistä loistavassa seurassa pitkälle iltapäivään...)

Helppoja, nopeatekoisia tarjottavia päädyin valitsemaan, sillä eilen en ehtinyt esivalmisteluja tekemään enkä sentään kukonlaulun aikaan lomalla jaksa herätä. ;)

Tarjolla oli aurinkokuivatulla tomaatilla ja parmesaanilla rikastettuja teeleipiä, kasvis-pastasalaattia, vihreä papu-fetasalaattia, kananmunapuolikkaita, smoothieta, hedelmiä, ystävän tuomia croissantteja ja tomaatti-mozzarellaleipäsiä ja lisäksi aamulla paistamani sfogliata napoletana, napolilainen suolainen lehtitaikinasta valmistettu piirakka. 

Tätä sfogliataa en ollut aikaisemmin tehnyt, vaikka toki mielessä oli pyörinyt. Nyt valitsin sen tarjottavien joukkoon, sillä ajattelin, että siten saisi loistavasti pienellä vaivalla ja nopeasti herkkua pöytään.

Hyvää olikin ja kaiken lisäksi värikäs ja kaunis katseltava pöydässä. 

Kannattaa laittaa korvan taakse, kun nopeaa tarjottavaa olisi pöytään  saatava. Raikkaan salaatin kera varmasti erinomainen lounaalle tai iltapalalle ja isommallekin porukalle kiva antipastovaihtoehto.

Lehtitaikinan ostin siis valmiina kaupan pakastealtaasta - sen tekemisen opetteluun en ole vain millään saanut aikaiseksi ryhtyä.

Perinteisesti tämä piirakka tehdään pyöreään vuokaan, mutta itse tein kulmikkaan, kun valmis taikina sattui juuri sen mallinen olemaan. :)

Tarvitset:

1 iso lehtitaikinalevy (600 g)
2 mozzarellaa
kirsikkatomaatteja
oliiveja (vihreitä, taggiasche- tai kalamata-)
tuoretta basilikaa
(n. 1 rkl oliiviöljyä)

Valmistus:

Ota taikina sulamaan riittävän ajoissa - laita vaikka edellisenä iltana jääkaappiin. 
Valuta mozzarella huolella ja laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 
Leikkaa mozzarella reilun kokoisiksi kuutioiksi ja pese ja kuivaa tomaatit.
Valele piirakkavuoan pohja norolla oliiviöljyä (tai levitä vuoan pohjalle leivinpaperi) ja levitä taikina. Paista uunissa, kunnes taikina on tullut rapeahkoksi. 
Ota uunista ja lado täytteet basilikaan lukuunottamatta vuorotellen pohjalle. Laita uuniin, kunnes mozzarella on sulanut ja tomaatit pehmenneet. 
Koristele basilikan lehdillä ja tarjoile lämpimänä.


lauantai 13. helmikuuta 2016

Lasagne al ragù bianco con zucca - valkoinen jauheliha-kurpitsalasagne

Parisen viikkoa siiten havahduin siihen, että minulla oli vielä jääkaapissa pieni kokonainen Hokkaidon kurpitsa, jonka olin ostanut pyhäinpäiväksi (!) ruokapöydän koristeeksi. 

Kokonainen kun oli. se oli säilynyt aivan täydellisen syömäkelpoisena, mutta ajattelin kuitenkin, että sen oli korkea aika päästä lautaselle, ennen kuin jonain päivänä havahtuisin siihen, että saisin heivata roskiin koko kurpitsan. 

Kurpitsastahan saa vaikka mitä herkullista, mutta lasagnea taas teki mieli...Jonkin aikaa jo olin suunnitellut tekeväni lasagnen valkoisesta ragusta, eli jauhelihakastikkeesta, johon on tule lainkaan tomaattia ja keksin ehdistää tämän idean kurpitsaan...Lopputulos oli erittäin hyvä ja maukas - kurpitsan hento maku pääsi jauhelihan kanssa hienosti oikeuksiinsa ja kurpitsa teki ragusta todella mehevän!

Tarvitset

250 g naudan jauhelihaa
1 pieni (Hokkaidon) kurpitsa
1 keskikokoinen sipuli
puolikas lasi punaviiniä (valkoviini sopisi ehkä vielä paremmin, itsellä ei sitä ollut)
lasi maitoa
oliiviöljyä
suolaa
jauhettua mustapippuria

béchamel-kastiketta litrasta maitoa
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
3 palloa mozzarellaa
n. 50 g raastettua parmesaania

Valmistus

Hienonna sipuli aivan pieneksi ja putsaa ja raasta kurpitsa karkeaksi raasteeksi. Kuullota sipulisilppua pannulla oliiviöljyssä, lisää kurpitsaraaste ja kuullota sekin. 

Lisää jauheliha, hienonna paistinlastalla ja kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Lisää viini ja anna höyrystyä ilman kantta välillä sekoitellen. Lisää maito ja jätä hautumaan miedolle lämmölle. Anna hautua rauhassa, kunnes neste on enimmäkseen haihtunut. 

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen ja kokoa sillä välin lasagne. Levitä uunivuoan pohjalle kerros béchamel-kastiketta ja sen päälle lasagnelevyjä. Levitä sen päälle taas kastiketta ja sitten ragua. Ripottele päälle revittyä mozzarellaa.

Jatka, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Viimeisenä on oltava ohuehko kerros kastiketta, ja sen päällä mozzarellaa ja parmesaaniraastetta.

Paista uunissa n. 35 min, kunnes lasagnen pinta on saanut kauniin värin. Anna tekeytyä n. 10 min ja tarjoile. 



HYVÄÄ SUNNUNTAITA!! :)

tiistai 9. helmikuuta 2016

Karnevaaliherkkuja: chiacchiere di carnevale

Tänään tiistaina on Italiassa martedì grasso, Suomen laskiaistiistaita vastaava päivä, johon koko karnevaaliaika kulminoituu ja joka myös tämän iloisen, riehakkaan, äänekkään ja värikkään ajan päättää. Huomenna tuhkakeskiviikon myötä laskeudutaan pastoon, joka jatkuu aina pääsiäiseen asti. 

Näin siis oikeastaan koko Italiassa lukuun ottamatta aluetta, jossa vietetään nk. ambrosiaanista messua, eli Milanossa ja valtaosassa muuta Lombardian maakuntaa Monzaa ja joitakin ympäröiviä seurakuntia lukuunottamatta, jossa tuhkakeskiviikkoa ei ole, ja paasto alkaa ordodoksisen kirkon tapaan jo laskiaissuntaita seuraavana maanantaina ja varsinaista karnevaalia vietetään siis jo aiemmin.

Ei paastoa enää nykyään valtavan yleisesti ja tunnollisesti noudateta - ehkä perjantaisin pyritään suosimaan kalaa lihan sijasta, varsinkin pääsiäisviikolla - mutta tuhdit, perinteiset laskiais- tai karnevaaliajan herkkuperinteet elävät edelleen voimakkaasti. 

Tämän juhlakauden tyypilliset herkut ovatkin todella tuhteja, monesti makeat herkut ovat esim. upporasvassa paistettuja. 

Hyvä esimerkki laskiaisajan herkuista on napolilaisten spesiaali, lasagne napoletana con polpette, eli napolilainen lihapullalasagne, jonka ohjeeseen pääset täältä. Ohjetta voi hiukan soveltaakin ja tehdä siitä vielä rikkaammaan; itse tein sitä sunnuntaina perheen yhteisiin laskiaissyöminkeihin, ja lihapullien lisäksi laitoin täytteeksi keitettyjä kananmunia ja kalkkunaleikettä. Mozzarellaa, ricottaa, parmesaania ja tomaattikastikettahan siihen jo tulee muutenkin. Herkullista oli, mutta todella täyttävää. Alla kuva tekovaiheesta, jolloin viimeinen lasagnelevykerros oli vielä laittamatta. 


Tämä lisäksi tein manchego-raasteella kuorrutettua punajuurilasagnea kotitekoisista, tuoreista lasagnelevyistä, joka pirteän värinsä ansiosta sopi karnevaalipöytään loistavasti, ja vielä aterian kruunaukseksi upporasvassa paistettuja makeita chiacchiere di carnevale. eli karnevaali jutusteluja/juoruja.

Monesti maakunnilla on omat perinteiset juhlaherkkunsa, ja niin on toki karnevaaliaikaankin, mutta nämä "juorut" taitavat olla tunnettuja koko Italiassa - nimi vain vaihtelee alueittain. Esim. Umbriassa käytetään varsinkin Perugian alueella myös nimitystä frappe ja pohjois-Italian Liguriassa taas nimeä bugie, valheet jne. 

Resepti on yksinkertainen: valmistetaan taikina, josta leivotaan ohuita levyjä, jotka leikataan taikinapyörällä erimallisiksi kuvioiksi ja paistetaan öljyssä. Herkut viimeistellään tomusokerilla. 

Tarvitset (tästä annoksesta tulee aika iso määrä, joten kannattaa harkita puolittamista, jos syöjiä ei ole paljon; toki mm. peltipurkissa näitä on mahdollista säilyttää useampi päivä):

500 g vehnäjauhoja
1/2 lasia grappaa (jos sitä ei satu kotona olemaan, korvaa jollain muulla - esim. itse käytin limoncelloa ja olin tyytyväinen lopputulokseen)
6 g leivinjauhetta
1 rkl vanilliinisokeria
3 kananmunaa 
1 keltuainen
70 g sokeria
 50 g huoneenlämpöistä voita
paistoöljyä (vaikka rypsi- tai auringonkukkaöljyä) 

Valmistus:

Sekoita ainekset keskenään käsin tilavassa kulhossa. Kaada taikina puhtaalla ja kuivalle työtasolle ja vaivaa sitä, kunnes se on aivan tasaista, sileää ja kiinteää, tähän menee n. 5-10 min.

Muotoile taikinasta pallo ja kääri se tuorekelmuun. Jätä odottamaan viileähköön paikkaan väh. puoleksi tunniksi, ei kuitenkaan jääkaappiin. Huoneenlämpö on sopiva lämpötila, kunhan huolehdit, ettei taikina ole lämmönlähteiden välittömässä läheisyydessä, eikä toisaalta saa vetoa. 

Leikkaa taikina muutamiin osiin ja tee paloista ohuita, n. 2-3 mm. paksuja levyjä pastakoneella tai kaulimalla. Leikkaa taikinapyörällä levyistä suorakaiteen muotoisia suikaleita tai muita haluamiasi kuvioita. 

Paista kuviot kypsiksi kuumassa (n. 180 asteisessa, ei sen kuumemmassa) öljyssä ja nosta reikäkauhan avulla talouspaperin päälle kuivumaan. Ole hommassa tarkkana, sillä näin ohut taikina kypsyy, ts. muuttuu rapsakaksi ja saa hieman väriä, todella nopeasti. 

Anna jäähtyä, ripottele pinnalle tomusokeria ja tarjoile. 


Täällä Turun seudulla ainakaan ei paljon mäkeä taideta laskea tänä vuonna, mutta siitä huolimatta:

ILOISTA LASKIAISTIISTAITA!!!! :)

maanantai 8. helmikuuta 2016

Sitruunainen kantarelli-kermakastike nauhapastalle

Tähän aikaan vuodesta sitruunoiden käyttö pomppaa meillä aina aivan uusiin sfääreihin - niitä on aina oltava kotona, mieluusi pussillinen, jotta niitä voi aivan rauhassa käyttää niin paljon kuin mieli tekee. Muutama kuukausi kun on syöty tuhtia ja tuhdin makuista (usein esim. punaviinissä haudutettua tai sillä maustettua) ruokaa, niin väistämättä alkaa jo tehdä mieli raikkaita makuja, ja tähän mielitekoon sitruuna ja muut sitrushedelmät ovat aivan omiaan. Plussaa vielä edullisesta hinnasta, kun sattuvat olemaan nyt juuri sesongissa ja parhammillaan. Lisäksi sitrushedelmät tarjoavat aivan ihanaa väri- ja aromaterapiaa siinä siivellä, minkä ainakin itse koen tähän vuoden aikaan tuikitärkeäksi, jotta jaksaa lopputalven pyristellä, ennen kevään saapumista.

Vaikka rakastan yli kaiken aivan kaikenlaisia sipuleita ja niillä mielelläni kermaisat kastikkeeni maustan ja kyllästän, niin onpa vaan sanottava, että ai että, mutta oli tervetullutta vaihtelua tehdäkin kermaisesta kantarellikastikkeesta sitruunan kirpeä. Lauantai-illan illallisella nautimme sen kera omatekoista pappardelle-nauhapastaa ja grana-raasteella kun viimeisteli, niin kyllä maistui. Kolmevuotiaskin söi tosi reippaasti, kun oli itse päässyt pastaa tekemään.

Tarvitset:

pieni säilykepurkillinen (tai vastaava määrä pakastettuja tai sesongin aikaan mieluiten tuoreite) kantarelleja  
2 dl kuohukermaa
reilu nokare voita
n. puolen (pienen) sitruunan mehu
mustapippuria
suolaa

haluamaasi nauhapastaa (tagliatelle, fettuccine, pappardelle...)

lisäksi annosten viimeistelyyn parmesaania tai granaa

Valmistus:

Sulata voi pannulla ja paista siinä kevyesti sienet. Sekoita joukkoon kerma, mustapippuri ja suola ja purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu. Anna keittyä hiukan kokoon miedolla lämmöllä.

Keitä pasta suolatussa vedessä ja ennen sen siivilöimistä ota talteen hieman keitinvettä. 

Kaada pasta pannulle kastikkeen joukkoon ja sekoita. Lisää tarvittaessa joukkoon hieman pastan keitinvettä.

Tee annokset, raasta päälle parmesaania tai granaa ja tarjoile välittömästi, sillä tämän tyyppinen pasta ei syöjäänsä odottele!

Kerrankin itse tehtyä pastaa, pappardellea. Ohje löytyy edellisestä postauksesta.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Karnevaali-aikaa ja kotitekoista tuorepastaa

Italiassa karnevaaliaika on riehakkaimillaan ja se huipentuu ensi tiistaina martedì grassona eli lihavana tiistaina kulkueisiin, syöminkeihin ja yleiseen ilonpitoon. 

Ruoka on siis taas kerran tärkeässä asemassa näissäkin juhlissa - voisi sanoa erityisen tärkeässä, sillä keskiviikkona muuttuu ääni kellossa mercoledì delle cenerin eli tuhkakeskiviikon myötä, joka on pääsiäistä edeltävän paaston ensimmäinen päivä.

Syödään siis vielä, kun voidaan - ja niin mekin tänään teemme; tarkoituksena on kokkailla italialaisia laskiaisherkkuja ja syödä yhdessä, nam. :)

Raportoin kyllä myöhemmin kuvien kera, mitä söimme, mutta sitä ennen raporttia eilisestä tuorepastasessiosta. 

Käsikäyttöinen pastakone minulla on ollut jo iät ja ajat, vaan turhan harvoin sitä tulee kaivettua esiin. Eilen aloin toden teolla ihmetellä miksi. Saahan siihen kotitekoisen pastan tekoon jokusen tovin kulutettua, eikä itselläni ainakaan arkena sellaista aikaa todellakaan ole. Ei ihan mahdottomuuksista kuitenkaan puhuta, joten kyllä useimpina viikonloppuina varmaan sen verran liikenisi aikaa. Pastakonettakaan ei välttämättä tarvita, vaan ihan kaulin riittää taikinalevyjen tekoon - tosin silloin aikaa menee kyllä enemmän.

Vaikeaa hommaa tuo ei myöskään ole, ja ohjeenkin oppii tuosta vaan ulkoa. Etuna vielä edullinen hinta kaupan tuorepastoihin verrattuna - ainakin, jos laadukkaasta sellaisesta puhutaan. 

Ehkäpä jatkossa tulee useammin ryhdyttyä tuumasta toimeen. Kolmevuotias lapsikin tykkäsi kovasti puuhasta, joten mukavaa yhdessä tekemistä lauantai-illaksi onkin vastedes helposti tiedossa. Iso plussa tässä puuhassa on myös se, että se on tavattoman hauskaa ja rentouttavaa, muttei silti tylsää, koska erilaisia vaiheita kuitenkin riittää. Käsillä tekeminen on ihanaa ja lopuksi on upeaa nauttia omien kätten töiden tuloksesta kaikilla aisteilla. 

Tarvitset

100 g vehnäjauhoja / syöjä
1 keskikokoinen kananmuna / syöjä

Puhdista, huuhtele ja kuivaa huolella jokin keittiön tasaisista, väh. 30 levyisistä pinnoista. Kumoa tarvittava määrä jauhoja tasolle ja muodosta kekoon kuvan mukainen, reilun kokoinen kuoppa ja riko sinne kananmunat.



1. Ala vatkata kananmunien rakennetta rikki haarukalla ottaen samalla vähä vähältä reunoilta myös jauhoja mukaan seokseen. Jatka jauhojen ja kananmunien sekoittamista toisiinsa haarukalla niin kauan kuin se on kätevä, ja jatka sen jälkeen käsin. 

2. Älä säikähdä, vaikka taikina olisi kuinka kokkareista tahansa - se on aluksi oikeastaan väistämätöntä. mutta lopputulos on taattu, jos mittasuhteet ovat oikein (1 kananmuna per 100 g jauhoja) ja jaksat kärsivällisesti työstää taikinaa riittävän kauan. 

3. Jatka taikinan vaivaamista käsin 5-10 minuuttia, kunnes se on aivan tasaista, sileää ja kiinteää. Hyvä tekniikka on pitää taikinasta toisella kädellä kiinni ja venyttää toisella työtason pintaa pitkin. Taita venytetty osa lopun taikinan päälle ja käännä sivuttain. Jatka loputtomiin, kuunes taikina on halutun kaltaista. 

4. Muotoile taikinasta pallo ja kääri se huolella tuorekelmuun tai kosteaan, puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen ja laita jääkaappiin n. tunniksi. 

5. Leikka terävällä veitsellä (älä missään tapauksessa revi taikinaa) taikinasta muutaman sentin paksuisia paloja ja työstä ne yksitellen pastakoneella: aloita suurimmalla "terällä", omassa koneessani se on seiska. Rullaa (tai surauta, jos käytät sähkökäyttöistä konetta) taikina muutamia kertoja koneen läpi ja taita. Rullaa pariin kertaan koneen läpi ja taita taas ja rullaan. Jatka, kunnes taikina on aivan tasaista, todella kiinteää, eikä siinä ole ryppyjä, ilmakuplia tms. 

6. Pienennä koneen terän numeroa parilla, ja rullaa taikina ainakin pariin kertaan läpi. Jatka näin, kunnes taikina on halutun paksuista. Itse en pidä kovin ohuesta tuorepastasta, joten käytän viimeisenä kolmosta, korkeintaan kakkosta. Jos sinulla ei ole pastakonetta, tee tämä kaikki kaulimen avulla, kunnes pastalevysi on aivan tasaisen kiinteää ja korkeintaan 3 mm paksuista. 

7. Kun ns. sfoglia eli tuorepastalevy on valmis, voit tehdä siitä haluamasi mallista pastaa. Jauhota levyt kevyesti molemmin puolin, jotta ne eivät tartu toisiinsa tai mihinkään muualle kiinni. 

8. Jos haluat lasagnelevyjä, leikkaa vain reunat tasaiseksi esim. kokkiveitsellä. Jos taas tarkoituksena on tehdä nauhapastaa. se hoituu kätevästi koneen asiaan tarkoitetuilla terillä. Myös terävällä veitsellä asia hoituu kätevästi, kun käärit levyt rullalle (muista jauhottaa hyvin molemmin puolin, muuten pikkurullia on jälkikäteen vaikea tai mahdoton avata!) ja leikkaat halutun paksuisiksi pikkurulliksi. Avaa rullat varovasti ja laita nauhat kekoon, muista jauhottaa kevyesti vielä tässä vaiheessa. 

9. Ylijääviä paloja ei kannata heittää pois, ne voi käyttää maltagliati -eli huonosti leikattu -nimiseen formaattiin, jossa kaikki pastan palat ovat keskenään hiukan erimallisia ja -kokoisia. 

10. Voit keittää tuorepastan saman tien reilusti suolatussa vedessä (tuorepasta kypsyy nopeasti, n. 2-3 minuutissa, toki paksuudesta riippuen) tai säilyttää 2, korkeintaan 3 päivää jääkaapissa puhtaaseen ja kuivaan keittiöpyyhkeeseen käärittynä. 

Etualalla lasagnelevyjä, ylhäällä vasemmalla pappardellea ja oikealla maltagliati, "huonosti leikattua" pastaa.





HYVÄÄ LASKIAISSUNNUNTAITA! :)

perjantai 5. helmikuuta 2016

Kevään säteitä & sitruunaista hernepestoa pastan kera

Uskomatonta, mutta tällä viikolla on ensimmäistä kertaa ollut jo hiukan kevään tuntua ilmassa, eikö? Kelit ovat vielä talvisia, mutta tunnelmassa voi aistia jo pienen pienen aavistuksen tulevasta keväästä...

Tämä se varmaan on, mikä sai himoitsemaan jotain kivasti raikasta ruokapöytään ja mieleen tuli hernepeston ohje, jonka bongasin noin vuosi sitten Glorian ruoka & viini -lehdestä ja joka on ollut siitä asti kokeiltavien listalla. 

Menipä kauan laittaa toteutukseen tämä resepti siihen nähde, kuinka helppo, nopea ja edullinen se on ja aineksetkin ovat sellaisia, että ne erittäin suurella todennäköisyydellä - ainakin itseltäni - löytyvät jo valmiiksi kotoa ilman erillistä kauppareissua. Kaikin puolin loistavaa arkiruokaa, mutta maistui perjantai-illan juhlistajanakin. 

Muuntelin alkuperäistä reseptiä hiukan omien mieltymysteni ja sen mukaan, mitä kotoa sattui valmiiksi löytymään. Lopputulos oli todella herkullinen, aivan varmasti teen uudemmankin kerran!

Kahdelle tarvitset:

200-250 g pastaa

200 g pakasteherneitä
n. 1 dl parmesaaniraastetta
1 valkosipulinkynsi
pari rkl laadukasta ekstraneitsytoliiviöljyä
pienen sitruunanpuolikkaan mehu
2-3 rkl pinjansiemeniä 
suolaa maun mukaan
mustapippuria
pastan keitinvettä

lisäksi parmesaaniraastetta annosten viimeistelyyn

Valmistus:

Laita pastalle vesi kiehumaan ja sulata herneet esim. mikrossa. Valuta herneet kuivaksi ja lisää mikseriin yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa. Surata tasaiseksi soseeksi. 

Kun pastavesi kiehuu, lisää veteen suolaa ja pasta. Keitä pakkauksen ohjeen mukaan, siivilöi hiukan aiemmin, jos haluat pastan olevan al dente. Muista ottaa talteen hiukan pastan keitinvettä. 

Notkista pesto sopivalla määrällä pastan keitinvettä ja sekoita kattilassa pesto pastan joukkoon. 

Tee annokset ja ripottele päälle parmesaaniraastetta. 



ILOISTA VIIKONLOPPUA! :)

maanantai 1. helmikuuta 2016

Harmaan talvipäivän lohturuokaa: punajuuri-vuohenjuustolasagne

Eilen, tammikuun viimeisenä päivänä, tein vihdoin punajuurilasagnea, joka oli ollut kokeiltavien listalla jo jonkun tovin. 

Voi, kuinka idyllistä olisikaan ollut tätä tehdä pakkaspäivänä hankien loistaessa - paistella uunissa valmiiksi, jättää folion alle tekeytymään, käydä ulkoilemassa kinosten keskellä ja sisäänpalatessa nauttia reilut annokset ihanan samettista, pinkkiä ja höyryävän lämmintä lasagnea. 

Vaan kun ei enää ainakaan täällä Turussa kinoksista ole tietoakaan. Ne ovat olleet poissa jo noin viikon, tilalla aina niin ihana jäisen märkä maa, harmaat, kosten sumuiset ja tuuliset päivät, jolloin kylmyys (vaikka plussan puolella oltaisiinkin) tunkeutuu luihin ja ytimiin. 

No mutta, toisaalta tällaisena päivänä lohturuokaa vasta tarvitaankin. Jotain samettisen pehmeää, lämmintä ja tuhtia. Jotain, mikä hivelee silmää ja lämmittää mieltä myös uskomattoman kauniillä värillään. 



Kuvien perusteella ei ehkä näytä siltä, mutta kyseessä on kuin onkin ns. valkoinen lasagne. Tietysti siinä merkityksessä, että tomaattikastiketta ei ole mukana lainkaan. 

Itse en osaa kuvitella tomaattia ja punajuurta en sitten millään samassa lasagnessa, ja siksi käytinkin kastikkeena pelkkää béchamel-kastiketta, mutta toki voit soveltaa mielesi mukaan. 

Mozzarellan lisäksi käytin juustona kotimaista somerolaisen Kolatun juustolan kuttucheddar Waldemaria (paras maistamani kotimainen juusto, jonka kaikenlisäksi minulle turkulaisena voi laskea lähiruoaksi), mutta varmasti muukin vuohenjuusto sopii. Tai feta tai gorgonzola tai Aurajuusto. Tai miksei ihan vaan parmesaani tai grana. Tai Valion ihana uutuus Keisarinna. Tai taleggio, espanjalainen manchego...Täytyypä kokeilla erilaisia versioita! 

Lopputuloksesta sen verran, että se ylitti kirkkaasti kaikki odotukset, jotka oikeastaan olivat aika korkealla. Niin maukasta herkkua oli, että en varmaan ainakaan kovin paljon liiottele, jos sanon, että tämä taisi olla paras tekemäni lasagne ikinä. 

Kokeilkaa, kokeilkaa, kokeilkaa!!! Ei ole edes vaikeaa - aikaa pitää varata reilusti ainoastaan punajuurten hitaaseen kypsyttämiseen uunissa - aika riippuu punajuurten koosta, mutta väh. tunti on hyvä varata. Punajuuret voi toki kypsentää hyvin jo edellisenä päivänä valmiiksi.

Vuoalliseen lasagnea tarvitset:

n. 1 kg kokonaisia pestyjä punajuuria
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
béchamel-kastiketta litrasta maitoa (linkki yllä)
3 palloa mozzarellaa
150 g vuohenjuustoa raastettuna

Valmistus:

Kypsennä punajuuria uunivuoassa 175 asteessa, kunnes ne ovat pehmeitä ja esim. harukka uppoaa niihin helposti. Tähän menee punajuurten koosta riippuen noin tunti, tai reilukin.

Anna punajuurten jäähtyä ja valmista sillä aikaa béchamel-kastike. Kuori punajuuret, leikkaa puoliksi ja puolikkaat ohuiksi siivuiksi. 

Kokoa lasagne: levitä uunivuoan pohjalle kerros béchamel-kastiketta ja lado sen päälle kerros lasagnelevyjä. Jatka kerroksella kastiketta, sitten kerroksella punajuuria ja revittyä mozzarellaa. Peitä lasagnelevyillä, kastikkeella jne, kunnes ainekset on käytetty loppuun. 

Viimeisenä pitää lasagnelevyjen päällä olla vain kerros ohut kastiketta ja mozzarellaa. Ripottele lopuksi päälle vuohenjuustoraaste. 

Paista uunissa keskitasolla 200 asteessa n. 30 min tai kunnes lasagne on saanut hyvin väriä.

Anna tekeytyä n. 10 min ja tarjoile.