sunnuntai 1. marraskuuta 2015

La zucca è servita - kurpitsa on pöydässä: lasagne di zucca, porcini e scamorza affumicata - kurpitsa-herkkutatti-savujuusto -lasagne

Pyhäinpäivä on ihana ruokajuhla: se sijoittuu aikaan, jolloin on sesongissa paljon ihania raaka-aineita
ja silloin on ihana paneutua pidempienkin reseptien valmistukseen, kun ei ole houkutusta lähteä kauppoihin tai muualle. 

Sesongin ehdoton suosikkini on kurpitsa, vaikka kaikenlaista muutakin ihanaa on nyt tarjolla: romanesco-kaali, fenkoli, pinaatti, artisokka ja tietysti sienet, jotka kruunaavat syksyn omaksi lempiruokavuodenajakseni. 

Pidän kurpitsan monikäyttöisyydestä, kauniista ulkomuodosta, pirtsakasta väristä ja tietenkin itse mausta niin paljon, että se on yhdessä munakoison ja kesäkurpitsan kanssa koko vuoden suosikkikasvisteni kärkikolmikossa. Toivottasti tekin olette kurpitsan ystäviä, sillä aivan taattua on, että lähiaikoina laitan blogiin useita muitakin kurpitsareseptejä kuin tämän ihastuttavan kurpitsa-herkkutattilasagnen, jota valmistin pyhäinpäivän illalliselle. :)

Kurpitsan voit hyvin kypsentää myös keittämällä, mutta itse pidän enemmän uunissa paahtamisesta, sillä kurpitsa on varsin vetinen ja saattaa siis tehdä lasagnestakin turhan löysän. 

Oman lasagneni tein kasvisversioksi, mutta jos kaipaat lihaisaa versiota, voit laittaa sienten sijaan tai niiden lisäksi vaikkapa paistettua naudanjauhelihaa tai tuoremakkaraa.

Herkkutattien sijaan sopivat myös esim. suppilovahverot. 

Ainekset:

n. 1 kg jo kuorittua ja puhdistettua kurpitsaa
300 g pakastettuja herkkutatteja tai vastaava määrä kuivattuja käyttövalmiina (puhdistettuna, pilkottuna, sulatettuna/liotettuna)
béchamel-kastike litrasta maitoa, ohje täällä
300 g scamorza affumicata -savujuustoa (saatavilla Lidlistä muutaman päivän ajan) tai mozzarellaa
ekstraneitsytoliiviöjyä
2 valkosipulinkynttä
suolaa
jauhettua mustapippuria
2,5 dl maitoa

Valmistus:

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja kuori, puhdista ja paloittele kurpitsa lohkoiksi. Laita lohkot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, sudi ne yltäpäältä oliiviöljyllä ja kypsennä uunissa, kunnes ne ovat pehmeitä. 

Paista sillä välin herkkutatit pannulla: kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä ja kuullota siinä kahta valkosipulinkynttä, kunnes ne ovat kullanruskeita. Ota valkosipulinkynnet pois ja paista sienet öljyssä. Mausta maun mukaan suolalla ja mustapippurilla. 

Laita pehmenneet ja hiukan jäähtyneet kurpitsanpalat kulhoon ja soseuta sauvavatkaimella. Notkista sose maidolla, n. 2,5 dl on sopiva määrä.  Mausta makusi mukaan suolalla ja sekoita joukkoon sienet.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja pilko 2/3 savuscamorzasta kuutioiksi ja jäljelle jäänyt määrä viipaleiksi. 

Kokoa lasagne uunivuokaan: peitä pohja béschamel-kastikkeella, lado sen päälle lasagne-levyt ja niiden päälle taas béchamel-kastiketta. Levitä päälle reilu kerros kurpitsasosetta, ripottele päälle scamorza-kuutioita ja lado niiden päälle taas lasagnelevyjä. 

Jatka näin, kunnes ainekset on käytetty. Viimeisen kerroksen tulee olla béchamel-kastiketta, jonka päälle laitetaan scamorza-viipaleet. 

Paista uunissa n. 30 min. ja anna tekeytä 10 min. ennen tarjoilua.



ITALIASSA ON TÄNÄÄN KAIKKIEN PYHIEN PÄIVÄ, JOTEN HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄN ILTAA VIELÄ NÄIN SUNNUNTAI-ILLAKSIKIN! :)

2 kommenttia:

  1. Taas mielenkiintoinen lasagne :) merkillistä, että tuo kurpitsakin taipuu niin moneksi. Vasta eilen kokeilin itse ensimmäisen kerran tehdä kurpitsasta jotakin muuta kuin kurpitsapikkelsiä. Tein keiton, josta tuli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikka maku ensin oli vetinen. Paahdettua kurpitsaa olen myös ajatellut kokeilla. Ennakkoluuloja on hiukan ollut tuon kurpitsan suhteen, enkä tiedä miksi.

    VastaaPoista
  2. Todella namia oli kyllä tämä! :)
    Ja totta on, että kurpitsasta on moneks - mm. juuri tuo kurpitsakeitto on huiman hyvää! :)
    Monella tuntuu olevan ennakkoluuloja kurpitsaa kohtaan. Uskoisin sen johtuvan siitä, että Suomessa monille ainut tutta kurpitsa on tuo kurpitsapikkelssi, joka ei ole aivan jokaisen makuun.
    Yllätys onkin suuri, kun kurpitsa onkin oikeasti niin erimakuinen!

    VastaaPoista