Näytetään tekstit, joissa on tunniste margherita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste margherita. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. marraskuuta 2015

Täydellinen pizza osa 1: kymmenen tunnin kohotus huoneenlämmössä & Maku-lehden resepti

Pizzaprojektini (lisää projektista täältä) pyörähti käyntiin maanantai-iltana - mukava tapa aloittaa viikko! 

Lupasin raportoida projektin edistymisestä matkan varrella, ja tässä ensimmäinen raporttini sekä ohje ja vinkkejä toteutukseen, jos innostutte viikonloppuna kokeilemaan. 

Tällainen oli ensimmäinen viidestä pizzasta, jonka taikinasta tein: 


Margheritaa, totta kai. Tällöin pohjien vertailu on helpompaa, kun täytteet eivät vie koko huomiota ja joka kerta on sama pizza arvioitavana. :)

Tein myös muuta, mm. neljän juuston pizzan (edellisessä postauksessa) ja kahdella muullakin täytteellä, vaan niistä myöhemmin ja nyt arvio Margheritasta.

Maku-lehden toiseksi tuorein numero (6/2015) oli Italialle omistettu ja upea olikin.

Erityisen kiva oli pizza-aiheinen juttu, jossa oli usempikin pizzapohjan ohje.

Innostuin testaamaan niistä yön yli kohotettavaa pizzapohjaa, joka pääsi kokeiluun maanantaina.

Tein kuitenkin joitakin muutoksia: kohotin taikinaa reilu 10 tuntia 12 sijaan ja pidin taikinaa koko kohotuksen ajan huoneenlämmössä jääkaapin sijaan.

Käytin tuorehiivan sijaan kuivahiivaa, jota pitkän kohotuksen ansiosta riittää todella vähän - omaan annokseeni (tein puolikkaan taikinan) laitoin n. 5 grammaa, mutta vähempikin olisi luultavasti riittänyt. Sokerin jätin taikinasta kokonaan pois ja vaivasin taikinaa kauemmin (10-15 min.), kuin ohjeessa kehotettiin.

Olin todella tyytyväinen lopputulokseen: pohja oli kevyt (helposti sulava), kivasti osittain rapsakka ja napakka, mutta tarpeeksi taipuisa, jotta pizzapalan saattoi syödä kahtia taittamalla. Maku ja tuoksu olivat myös kohdillaan.

Kaikenkaikkiaan koin ohjeen hyväksi ja käyttäisin sitä varmasti uudestaankin, ellen olisi löytöretkellä kohti maailman parasta kotitekoista pizzaa. :)

Se on silti pakko huomauttaa, että tällä reseptillä pohjasta tuli enemmin roomalaiseen kuin napolilaiseen kallistuva.

Kaikella rakkaudella ja kunnioituksella roomalaista pizzaa kohtaa julistaudun kuitenkin pizzojen suhteen ehdottomasti Napolin kannattajaksi. :)

Näistä aineksista ja näin kuvan pizza syntyi:

5 g kuivahiivaa
3 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
reilu 4 dl durumvehnäjauhoja
2,5 dl hienoja vehnäjauhoja
1 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä

+ pizzan päälle:

Muttin tomaattimurskaa
ekstraneitsytoliiviöljyä
suolaa
tuoreita basilikanlehtiä silputtuna
pieni ripaus mustapippuria

+
mozzarellaa 
basilikanlehtiä kokonaisena

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot vähitellen ja samalla haarukalla sekoitellen. Lisää tarvittaessa sopivasti jauhoja, kunnes taikina ei enää tartu käsiin eikä kulhon reunoihin. Vaivaa taikinaa puhtaalla pöydällä n. 10 minuuttia. 

Laita taikina takaisin kulhoon, peitä leivinliinalla ja kohota 10-12 tuntia. Jos haluat paistaa pizzaa illalla, kätevää on tehdä taikina aamulla heti herättyäsi. 

Laita uuni kuumenemaan 300 asteeseen tai niin kuumaksi, kuin uunisi saa. Laita tässä yhteydessä uuniin kuumenemaan myös pizzakivi jos sellaista käytät tai uunipelti.

Sekoita sillä välin tomaattikastikkeen aineet keskenään, leikkaa mozzarella viipaleiksi ja valuta se huolella. Taputtele tarvittaessa mozzarella vielä kuivaksi talouspaperilla. 

Jaa taikina kahtia (tämänkokoisesta taikinasta saat 2 isoa pyöreää pizzaa) ja leivo toisesta ohut pohja leivinpaperilla mielellään ilman kaulinta, pelkkiä käsiä käyttäen. 

Levitä pohjan päälle tomaattikastiketta niin, että sitä on joka puolella on 2 cm:n päässä reunoista. 

Levitä tomaattikastikkeen päälle mozzarella ja vielä sen päälle ohuena norona oliiviöljyä.

Siirrä leivinpaperin avulla uunista ottamallesi kuumalle pellille ja paista uunissa 5-6 minuuttia tai kunnes pizza on kypsä - riippuen pizzapohjan paksuudesta, uunin lämpötilasta ja tehosta. 

Viimeistele basilikan lehdillä ja tarjoile lämpimänä. 

HAUSKAA VIIKONLOPPUA JA LEIPOKAA IHMEESSÄ PIZZAA! :)

maanantai 9. marraskuuta 2015

La pioggia si vince cucinando & la pizza perfetta - Sade voitetaan kokkaamalla & täydellinen pizza

Selailin jokin aika sitten italialaisten ruokalehtien vanhoja numeroita. Parin vuoden takaisen La Cucina Italianan marraskuun numerossa oli kannessa herkullisen pähkinäkakun ohje ja teksti La pioggia si vince cucinando joka kuuluu suomeksi sade voitetaan kokkaamalla

Ihana ja tunnelmallinen lause, joka käärii sisäänsä hellää kodin lämpöä, jota erityisesti näin marraskuussa ja tulevana talvena tarvitsemme. 

Muistan ihastuneeni tuohon lauseeseen jo silloin, kun lehden silloin pari vuotta sitten uutena ostin. 

Lause innoitti minua niin, että päätin käyttää sitä tämän loppusyksyn ja tulevan talven teemanani. 

En erityisemmin rakasta sateita ja pimeää vuodenaikaa vaikka ne tunnelmallisia ovatkin. 

Olen kuitenkin syvällä sisimmässäni sen verran kesän ja auringon lapsi, että todella harmaan pimeät sateiset päivät alkavat vaan ennen pitkään tuntua väsyttäviltä ja masentavilta, eikä virtaa tahdo riittää siihen asti, kunnes aurinko taas paistaa, taivas on korkealla ja päivät pitkiä.

Tänä vuonna aion kuitenkin taistella pimeän ajan latistavaa vaikutusta vastaan, enkä vain jäädä valittamaan. 

Aion nujertaa pimeän kauden viettämällä mahdollisimman paljon aikaa paikassa, jossa parhaiten maailmassa viihdyn ja rentoudun (ok, heti Napolin jälkeen tietenkin): pikkuruisessa, huonosti varustellussa kerrostalokodin amatöörikeittiössäni. 

Olen myös asettanut itselleni haasteen: totta kai kokeilen kaikenlaista uutta ja kivaa, opettelen uusi reseptejä ja tekniikoita, mutta ennen kaikkea: aion opetella niin hyväksi pizzaleipuriksi, kuin se kotioloissa sähköuunia käyttäen on mahdollista. 

Tulevien kuukausieni missiona on siis sen täydellisen pizzareseptin metsästys - tervetuloa seuraamaan projektiani: raportoin löydöistäni, oivalluksista ja kehityksestä matkan varrella. :)