Focaccia alle patate e rosmarino - peruna-rosmariini -focaccia

Mitä herkkua tehdä ylijääneistä keitetyistä perunoista? 

Tässä on yksi vaihtoehto, joka tosin on sen verran yksinkertaisuudessaan nerokas, että perunankeittoon kannattaa ryhtyä ihan tätäkin varten.

Tarvitset:

annos taikinaa

keitettyjä perunoita ohueksi viipaloituna

tuoreen rosmariinin neulasia

ekstraneitsytoliiviöljyä

(meri)suolaa

Valmistus:

Anna taikinan kohota vähintään tunti - mitä kauemmin, sen parempi (max. 12 tuntia).

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja päällystä focaccia perunaviipaleilla. Ripottele päälle suolaa ja rosmariinia ja kaada norona oliiviöljyä. 

Paista uunissa n. 20 minuuttia ja tarjoile lämpimänä.

P.S. Jos pidit tästä ohjeesta, kokeile myös perunapizzaa! 

Focaccia con zucca, cipolla e rosmarino - kurpitsa-sipuli-rosmariini -focaccia

Kun näin tämän focaccian italialaisen A Tavola -ruokalehden  kannessa, tiesin heti, että kokeiltava oli - miten kurpitsan, punasipulin ja rosmariinin yhdistelmä voisi olla olematta hyvä?!

Aivan loistavaksi se osoittautuikin ja kurpitsan luontaisen vesipitoisuuden ansiosta focaccia oli todella mehevä, ei kuitenkaan yhtään liian vetinen.

Focacciaa paistaessa uunista tuli aivan ihana tuoksu - pääasiassa rosmariinin, johon sekoittuivat ihanasti sipulin ja hiukan kurpitsankin aromit. :)

Alkuperäisen ohjeen mukaan taikinaa pitäisi kohottaa koko yö (10-12 tuntia) jääkaapissa, mutta en älynnyt edellisenä päivänä toimeen ryhtyä, joten ainakin tällä kertaa sai riittää pikakohotus, olisikohan ollut kolmisen tuntia huoneen lämmössä. Aivan ihanaa oli silti, joskin toki kunnon kohotuksen jälkeen epäilemättä vielä parempaa. Pitänee kokeilla sitäkin.

Tarvitset (kahteen pyöreään focacciaan, halkaisija reilu 30 cm):

taikina:

300 g durumjauhoja

200 g tavallisia vehnäjauhoja

320 ml huoneenlämpöistä vettä

5 g kuivahiivaa

2 tl ekstraneitsytoliiviöljyä 

1 tl merisuolaa

päällyste:

350 g kurpitsaa (jo kuorittua ja puhdistettua)

300 g punasipulia 

ekstraneitsytoliiviöljyä

tuoreen rosmariinin neulasia

merisuolaa

Valmistus:

1. Mittaa jauhot suureen kulhoon keoksi ja tee keskelle kuoppa. Lisää hiiva, vesi, suola ja oliiviöljy ja sekoita haarukalla. Vaivaa taikinaa n. 5 min., kunnes se on tasainen ja sileä. Ei haittaa, vaikka taikina olisi vielä hiukan tarttuvaista. Jätä tekeytymään huoneenlämpöön ja siirrä sen jälkeen jääkaappiin yön ajaksi, 10-12 tunniksi. 

2. Seuraavana päivänä ota taikina jääkaapista ja kaada kevyesti jauhotetulle työtasolle. Vaivaa joitakin minuutteja, kunnes taikina on pehmeä ja kimmoisa. Laita takaisin kulhoon, peitä ja anna levätä pari tuntia.

3. Jaa taikina kahteen osaa ja levitä öljyttyihin uunivuokiin (tai -pelteihin tai vaihtoehtoisesti leivinpaperilla vuoratulle pellille). Anna levätä vielä tunti.

4. Valmista sillä välin päällyste. Raasta kurpitsa suurella terällä ja leikkaa sipuli ohuiksi rinkuloiksi tai suikaleiksi. 

5. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä focaccia-pohjan päälle kurpitsa ja sipuli ja ripottele pinnalle rosmariinin neulasia. Ripottele päälle vielä hieman merisuolaa ja kaada ohuena norona oliiviöljyä. Paista uunissa n. 20 min.

AURINKOISTA TORSTAITA! :)

Pizza con patate e grana al rosmarino - Rosmariinin tuoksuinen peruna-grana padano -pizza

Sunnuntain kunniaksi tein pizzaa ja huomasin, että jokunen tovi onkin jo päässyt kulumaan edellisestä pizzapäivityksestä. :) Toki olen tällä välin pizzaa tehnyt, mutta en näköjään mitään, mitä ei täältä blogista vielä löytyisi. ;) Perunapizzan ohjekin itseasissa löytyy jo täältä, mutta tällä kertaa tein hieman erilaisen version ja ajattelin sen vielä tänne erikseen laittaa.

Tällä kertaa käytin perunoiden kera myös rosmariinia, joka viimeeksi perunapizzaa tehdessäni oli päässyt loppumaan. Lisäksi laitoin mozzarellan kaveriksi grana padanoa tuomaan hiukan voimakkaampaa aromia, mitä pelkästä mozzarellasta tulee.

Lopputulos näytti tältä:

Ainekset pellilliseen:

annos pizzataikinaa
oliiviöljyä
keitettyjä perunoita
2 mozzarellaa
n. 50 g grana padano -lastuja
rosmariinia

Valmistus

Lämmitä uuni 300 asteeseen. Kaulitse pizzataikina ohueksi ja valele oliiviöljyllä. Leikkaa päälle perunaviipaleita ja ripottele pinnalle rosmariinia. Lisää hienonnettu mozzarella ja granalastut ja paista uunissa noin 10 minuuttia. Leikkaa palasiksi ja tarjoile, buon appetito! :)

Pienet rosmariinipojat - omini al rosmarino

Tarkoituksenani oli vielä ennen joulua ehtiä tänne laittamaan parikin uutta reseptiä (joista toinen oli palkokasviresepti, joita lupailin lisää), mutta niin vain se kiire tänä(kin) vuonna yllätti, enkä millään ehtinyt, mutta palaan asiaan joulun jälkeen. :)

Nyt tämä blogi hiljenee joulun viettoon, mutta pyhien jälkeen palaan kera uusien reseptien. :) Joulun aikana suunnitelmissa on tehdä montaa italialaista herkkua, joten paljon on uusia juttuja luvassa, palatkaahan joulun jälkeen katsomaan!

Nyt haluan kuitenkin tällaisten pienten, suloisten rosmariinipoikien myötä toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista ja nautinnollista joulua, TANTI AUGURI DI BUON NATALE A TUTTI!!!!

Rosmariinipoikien ohjeen löysin eräästä italialaisesta ruokalehdestä (A Tavola, joulukuun numero) ja ihastuin yksinkertaiseen ja nopeaan toteutukseen heti. Nämä sopivat vaikka aperitiiville tai antipastolajitelmaan tai ihan vaan pöydälle kulhoon ohimennen naposteltavaksi. :)

Ainekset (n.50 kpl))

100 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
30 g grana padanoa
2 munan keltuaista
1 rkl maitoa
1 rkl silputtua (tuoretta) rosmariinia
hyppysellinen suolaa

Valmistus

Sekoita pehmeä voi, jauhot, raastettu grana padano, keltuaiset ja maito. Lisää rosmariini ja aavistus suolaa. Kääri taikina tuorekelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi. Kauli taikina n. 1 cm:n paksuiseksi ja tee pieniä poikia piparimuotilla. Paista 170 asteessa 15 min. ja anna jäähtyä.

Risotto di patate al rosmarino - Rosmariinin makuinen perunarisotto

Aina vain kylmenevät ilmat houkuttelevat höyryävien risottopatojen äärelle ja tämän päivänä vilpoisasta kelistä johtuen avasinkin talviruokien sesongin. :D Risottoa olin jo ehtinyt suunnitellakin täksi illaksi, mutta ihan muunlaista sellaista. Tänään kuitenkin ulkoillessa tuli sen verran vilu, että sillä reissulla mieleeni muistui tällainen ihana talviruoka, perunarisotto, joka on kyllä niin tuhtia ruokaa, ettei lämpimillä ilmoilla tule mieleenkään sitä valmistaa. :D

Kotiin päästyäni ryhdyin tuumasta toimeen, ja lopputulos oli tällainen:

 

 

Kuva ei tee oikeutta tälle herkulle (johtuen epäilemättä myös kuvan laadusta), koska kieltämättä kyseinen ruoka on ehkä ulkonäöltään hieman tylsä ja aneemisen värinen, mutta antakaa sille mahdollisuus (vaikka peruna risotossa kuinka arveluttaisikin) - tämä on omasta mielestäni aivan risottojen kärkeä, ellei suorastaan suosikkini, jos vain yhden ainoan saisi mainita. :) Maku on samaan aikaan mehevän aromikas ja hienostuneen lempeä.

 

Yleensä käytän risoton valmistukseen rasvana oliiviöljyä niinkuin suosin sitä muussakin ruuanlaitossa, muttä tähän risottoon kannattaa kyllä laittaa nokare voitakin oliiviöljyn lisäksi - sen lisääminen sopii oivasti tähän kermaisen (vaikkei reseptissä kermaa käytetäkään) pehmeään makuun, mutta ihan vaan nokare todella riittää. :)

Ainekset kahdelle

1,5 dl risottoriisiä (esim. carnaroli)
1 keskikokoista perunaa
rosmariinia (mieluiten tuoretta)
1 litra kasvislientä
nokare voita
oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
suolaa
pippuria
(parmesaania päälle raastettavaksi)

Valmistus

Laita pannulle oliiviöljyä ja nokare voita kuumenemaan. Sillä välin kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi Laita kuorittu valkosipulinkynsi saamaan hieman väriä pannulle. Lisää peruna ja rosmariini ja kypsennä hiukan aikaa (kunnes perunakin saa hieman väriä) sekoitellen. Kaada pannuun osa kiehuvan kuumasta kasvisliemestä ja sekoita. Jatka sekoittamista, kunnes lähes kaikki neste on haihtunut, jolloin sitä tulee lisätä. Jatka näin (koko ajan sekoittaen!), kunnes kaikki neste on käytetty. Älä kuitenkaan keitä risottoa aivan kuivaksi, se saa jäädä varsin löysäksi. Tässä vaiheessa peruinoiden pitäisi olla aivan kunnolla pehmeitä. Jos näin ei ole, lisää vielä nestettä ja jatka keittämistä ja sekoittelua, kunnes perunat ovat aivan kypsiä. Poista valkosipulinkynsi, anna vetäytyä muutama minuutti ja tarjoile. Raasta halutessasi päälle parmesaania.

Patate al rosmarino (rosmariiniperunat uunissa)

Joskus vaan käy niin, että joku aivan ihana resepti painuu pitkäksikin aikaan unholaan ilman, että koko ruuan olemassaoloa edes muistaa. Näin minulle kävi näiden ihastuttavien rosmariiniperunoiden kanssa - olen niitä Italian vuosinani aina mielelläni syönyt ja jo pelkkä tuoksu on saanut veden herahtamaan kielelle, mutta jostain syystä koko ruoka on minulta Suomeen paluun jälkeen päässyt unohtumaan. Jännää, että näin pääsi käymään - tämä on kuitenkin ihan italialainen klassikko, ei mikään erikoisuus.

Tänään kaupassa näin ihania ruukkuun istutettuja rosmariineja, ja saman tien tämä ihanuus muistui mieleen - en edes tiedä parempaa tapaa hyödyntää rosmariinia. Pitihän näitä perunoita jo heti tänä illalla saada ja edelleen olen sitä mieltä, että tämä on perunaruokien aatelia yhdessä perunapizzan, gnocchi di pataten ja itse tehtyjen, oliiviöljyssä paistettujen ranskalaisten kanssa. :) Rakastan perunaa, mutta ihmeen harvoin teen siitä ruokaa. (Johtunee siitä, että rakastan myös pastaa ja risottoja. ;) )

Mutta nyt sen pidemmittä puheitta asiaan.

Ainekset (kahdelle)

n. 1/2 kiloa perunoita
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
2 pientä tai yksi suuri rosmariinin oksa

Valmistus

Kuori perunat ja leikkaa ne isoiksi kuutioiksi. Keitä niitä, kunnes ne ovat puolikypsiä. Sillä välin laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kaada perunoista vesi, ja laita ne niin suureen uunivuokaan, että ne mahtuvat yhteen kerrokseen. Lisää reilusti oliiviöljyä, kuoritut ja halkaistut valkosipulin kynnet, jonkin verran pippuria ja maun mukaan suolaa. Lisää päälle rosmariinin oksat ja paista uunissa n. 40 minuuttia. Tarjoile lihan lisuukkeena tai jos olet kasvissyöjä, esimerkiksi munakkaan kanssa.

 

 

Buon appetito!

 

P.S. Valmistus voi kuulostaa työläältä, kun perunoita pitää ensin keittää ja sen jälkeen paistaa uunissa, mutta se vaiva kannattaa todella nähdä sen sijaan, että laittaisi perunat raakan uuniin, sillä se on tämän reseptin juju - siis se juttu, mikä takaa ihanan koostumuksen ja mehevyyden perunoille.