Näytetään tekstit, joissa on tunniste piatto unico. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste piatto unico. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. lokakuuta 2016

Helppo tomaattinen nyhtökaura-pastavuoka

Joko olet kokeillyt nyhtökauraa? Mitä hyvää päädyit siitä valmistamaan? ;)

Itse kokeilin ensimmäisen kerran jo aikaa sitten, joskus kesällä, kun sisko oli onnistunut sitä kaupasta löytämään. Ensimmäisen kerran valmistin kuitenkin siitä itse ruokaa vasta eilen. Lauantaisella kauppareissulla mukaan tarttui ex tempore paketti, kun sattumalta kiinnitin huomiota, että sitä sattui hyllyssä olemaan. Jännä juttu, sitä oli aika runsaasti jäljellä, vaikka illan puolella oltiin jo. Mahtaakohan sitä alkaa pikkuhiljaa olla paremmin saatavilla? 

Lauantaina paketin ostaessani minulla ei ollut mitään visiota, mihin sen käyttäisin. Ostin vaan, kun sitä kerrankin oli saatavilla ja toisaalta, eiköhän sitä nopealle, helpolle ja monikäyttöiselle raaka-aineelle ennemmin tai myöhemmin käyttöä ilmene. :) 

Tällä ensimmäisellä kokeilukerralla tein ihan simppeliä tomaattista pastavuokaa vähän sen mukaan, mitä kotoa löytyi ja mitä oli käytettävä pois. Lopputulos oli onnistunut - ei ehkä mitään gurmeeta, mutta maukasta, lohdullisen lempeän makuista ja lämmittävää. ;) Ainakin arkeen todella sopivaa. 

Nyhtökauraa on olemassa maustamatonta ja kahta erilaista valmiiksi maustettua. Yleensä tykkään suosia maustamattomia tuotteita ja maustaa itse, mutta tällä kertaa päädyin ottamaan tomaatti-savupaprika-lehtipersiljan -makuisen. Maku oli ihan miellyttävä sellaisenaankin, mutta kyllä todella mieto. Jos olisin sokkona maistanut, olisin kyllä luullut tuota maustamattomaksi. Rakenteesta kyllä pidin kovasti ja maukkaan kastikkeen kera toimii mainiosti. Otan varmasti toisenkin kerran paketillisen, jos nyt vain satun löytämään. ;)

Halloweenin kunniaksi käytin pastana hauskaa Lidlistä ostamaani halloweenikuvio-pastaa, johon poikani kovasti ihastui, mutta voit toki vapaasti valita, mitä formaattia käytät. 

Tarvitset: 

300 g pastaa
1 paketti nyhtökauraa
1/2 sipuli
2-4 valkosipulinkynsiä 
ekstraneitsytoliiviöljyä
1 tölkki tomaattimurskaa
reilu desi kermaa (itselläni pieni tilkka kuohukermaa ja loput kaurakermaa)
(loraus marsalaa)
2 mozzarellaa
tuoretta basilikaa
suolaa 
mustapippuria

Valmistus:

1. Laita iso kattilallinen vettä kiehumaan pastalle. 
2. Hienonna sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuullota öljyssä miedolla lämmöllä. Lisää tomaattimurska, mausta mustapippurilla, suolalla ja tuoreilla basilikanlehdillä. Anna keittyä hieman kokoon. 
3. Lisää kerma ja loraus marsalaa ja keitä edelleen hieman kokoon. 
4. Kun pastavesi kiehuu, lisää pari rkl merisuolaa ja lisää pasta. Keitä pakkauksen ohjeen mukaan. 
5. Sekoita nyhtökaura kastikkeen joukkoon, siivilöi pasta. 
6. Öljyä uunivuoka, kaada sinne pasta ja sekoita joukkoon kastike. 
7. Revi päälle mozzarella ja paista uunissa 200 asteessa, kunnes mozzarella sulaa. 
8. Ota uunista, anna jäähtyä hetken. Viimeistele basilikanlehdillä ja tarjoile. 




keskiviikko 17. elokuuta 2016

Insalata di patate e tonno - tonnikala-perunasalaatti

Kesä on pikkuhiljaa taittumassa syksyyn ja arki on taas monilla meistä alkanut. Pian on taas hyöryävien ja lämmittävien ruokien aika, mutta vielä voi nautti ihanista ja nopeista ruoista, jotka tarjotaan kylminä ja jotka voi valmistaa jo etukäteen jääkaappiin. 

Tonnikala-perunasalaatti on italialainen kesäklassikko, joka sopii hyvin eväsretkellekin (tai töihin) mukaan pakattavaksi. Valmistus ei todellakaan vie paljon aikaa ja yksinkertaista perusreseptiä on helppo varioida oman maun mukaan. 

Kastikkeeksi ei tarvita meidän suomalaisista perunasalaateistamme tuttua majoneesia, vaan pelkkää oliiviöljyä. Jos haluat mukaan vähän hapokkuutta, lisää valkoviinietikkaa tai puristus sitruunaa. 

Tarvitset: 

keitettyjä perunoita (loistava tapa hyödyntää edellisestä päivästä ylijääneet perunat)
öljyyn säilöttyä purkkitonnikalaa
ekstraneitsytoliiviöljyä
tuoretta persiljaa silputtuna
mustapippuria
suolaa

halutessasi voit lisätä mm. mustia oliiveja, keitettyjä kananmunia lohkoina, keitettyjä vihreitä papuja jne. 

Valmistus:

1. Valuta tonnikalasta öljy ja se tonnikala kulhoon. Hienonna haarukalla. 
2. Kuori ja pilko perunat isoiksi lohkoiksi. Lisää tonnikalan joukkoon. 
3. Lisää hienonnettu persilja, mausta suolalla ja pippurilla. Lorauta joukkoon oliiviöljyä (halutessasi myös sitruunamehua tai valkoviinietikkaa), sekoita huolella. 
4. Voit rikastaa salaattia lisäämällä sen pinnalle kananmunalohkoja, kalamataoliiveja, keitettyjä vihreitä papuja tai mitä ikinä haluatkaan. 
5. Tarjoa haaleana tai anna tekeytyä jääkaapissa väh. tunti ennen tarjoilua. 




sunnuntai 14. elokuuta 2016

Maukas kaalipasta

Rakastan mustakaalia ja broccolo romanescoa, mutta muuten en ole intohimoinen kaalien ystävä. Varsinkin ihan perinteinen keräkaali päätyy keittiööni aniharvoin. Monet perinteiset kaaliruoat  (kaalikeitto, kaalikääryleet jne) ovat omaan makuuni liian mauttomia. 

Kesällä söpöt pienet varhaiskaalit kuitenkin alkoivat houkutella. Mitään valtavan isoa monen kilon kaalinpäätä en ehkä saisi kulumaan, mutta sellaisen pienen, mistä tekisi yhden ruoan, voisi ottaakin. 

Kotona kaalin ostettuani aloin miettiä, miten kaalin parhaiten hyödyntäisin. Alkoi houkutella kokeilla sitä pastan kaverina ja itsestään selvää oli, että pannulle päätyisi reilusti makua tuovia kyytipoikia. 

Tutkailin kaappeja läpi miettien, minkähän seurassa kaalista saisi parhaat puoleet esiin. Päädyin valkosipuliin, chilihiutaleisiin, paahdettuihin pinjansiemeniin ja scamorza affumicata - savujuustoon. 

Lopputuloksena oli yksinkertainen, mutta todella maukas kaalispaghetti, jota on tullut tehtyä jo useamman kerran. Tämä simppeli arkiruoka tarjoaa ihania erilaisia purutuntumia: pehmeää kaalia, rapsakoita pinjansiemeniä, venyvää juustoa...

Tarvitset: 

spaghettia (n. 80 g per ruokailija)
keräkaalia 
pinjansiemeniä
scamorza affumicataa tai muuta savujuustoa
valkosipulinkynsiä makusi mukaan
ekstraneitsytoliiviöljyä
chilihiutaleita
suolaa

Valmistus: 

1. Laita suolattu vesi kiehumaan pastalle. 
2. Paahda pinjansiemenet teflonpintaisella pannulla ilman öljyä. Laita sivuun odottamaan
3. Suikaloi kaali, kuori valkosipulinkynnet ja murskaa kevyesti veitsenterällä, kuutioi juusto. 
4. Kaada loraus oliiviöljyä pannulle ja kuumenna miedolla lämmöllä. Kuullota öljyssä valkosipulinkynnet. Älä ruskista. 
5. Lisää chilihiutaleet ja kuullota nopeasti. Varo polttamasta. 
6. Lisää kaali ja kuullota. Anna hautua miedolla lämmöllä, kunnes kaali on pehmeää. Lisää tarvittaessa tilkka vettä. Poista valkosipulinkynnet ja mausta suolalla. 
7. Keitä spaghetti pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta lävikössä. Kaada pannulle kaalin joukkoon ja sekoita. 
8. Lisää juustokuutioit ja sekoita niin, että ne alkavat hiukan pehmetä. 
9. Viimeistele pinjansiemenillä ja tarjoile välittömästi. 


perjantai 5. elokuuta 2016

Tajarin al ragù bianco al marsala - tajarin-tuorepastaa valkoisen marsala-ragùn kera

Eilinen päivä tuntui jotenkin syksyiseltä ja sen takia ihanalta illallisidealta tuntui kunnolla haudutettu ragù-kastike pastalle. Tällä kertaa tein nk. valkoisen ragùn, eli en käyttänyt valmistuksessa lainkaan tomaattia missään muodossa. 

Keksin höyrystää kastikkeen marsalalla tavallisen viinin sijaan ja kokeilu oli onnistunut, tulen varmasti hyödyntämään ideaa uudemmankin kerran. :) 

Valmistin tällä kertaa kastikkeen kanssa piemontelaista tajarin-pastaa (tunnetaan muualla Italiassa tagliolini-nimellä), jossa oli aivan pieniä hippusia mustaa tryffeliä, nam. :-P Kuitenkin, voit aivan yhtähyvin tarjoilla tällaisen kastikkeen myös vaikka laadukkaiden tagliatellejen kera ja hyvää saat varmasti. 

Muistin vielä annoksia lautasille tehdessäni kaapissa olevan pikkupullollisen valkoisilla tryffeleillä maustettua öljyä ja pirskottelin sitä lopuksi annosten päälle, ja maku oli taivaallinen. Toki ilman tätäkin lisää pärjää, voit aivan yhtähyvin viimeistellä annokset pelkällä parmesaaniraasteella. 

Tarvitset (n. kolmelle syöjälle)

200 g naudan jauhelihaa
1 porkkana 
1 pieni sipuli 
2 valkosipulinkynttä
ekstraneitsytoliiviöljyä
nokare voita
suolaa
jauhettua mustapippuria
1/2 lasia marsalaa
1 dl kuohukermaa

valitsemaasi pastaa n. 80 g syöjää kohden

(annosten viimeistelyyn tryffeliöljyä ja/tai vastaraastettua parmesaania)

1. Ota jauheliha huoneenlämpöön.
2. Kuori ja raasta porkkana, kuori ja silppua sipuli ja kuori ja raasta tai murskaa valkosipulinkynnet. 
3. Lorauta oliiviöljyä pannulle n. 2-3 rkl:n verran ja lisää voinokare. Kuumenna, kuitenkin sen verran miedolla lämmöllä, ettei voi ruskistu. 
4. Lisää kaikki kasvikset pannulle ja kuullota. Älä taaskaan ruskista. 
5. Lisää pannulle jauheliha ja kypsennä miedolla lämmöllä ruskentamatta. Hienonna paistinlastalla. 
6. Lisää marsala ja anna pikkuhiljaa höyrystyä pois. 
7. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 
8. Lisää kerma ja laske lieden lämpötilaa entisestään. Peitä pannu kannella tai foliolla ja anna hautua 40-60 min., aivan minimissään puoli tuntia.
9. Keitä sillä välin pasta pakkauksen ohjeen mukaan - ota ennen lävikköön kaatamista keitinvettä hiukan mukilla talteen. 
10. Lisää valutettu pasta pannulle kastikkeen joukkoon ja sekoita. Lisää tarvittaessa pastan keitinvettä. 
11. Tee annokset ja viimeistele ne halutessasi muutamalla tipalla tryffeliöljyä ja/tai parmesaaniraastetta. 

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Risotto con peperoni e scamorza affumicata - paprika-savujuustorisotto

Tiedättehän, joskus, kun näkee ihanan reseptin, ei sitä vaan saa aikaiseksi toteuttaa. Jotkut näistä vaipuvat pikkuhiljaa ja huomaamattomasti unholaan ikuisiksi ajoiksi, jotkut taas tulee sitten jossain vaiheessa toteutettua. 

Tämä raukkaparka sai odottaa toteutustaan vuosia  - kyllä, vuosia!! Enkä edes tarkalleen ottaen tiedä miksi. Muistaakseni näin paprika-savuscamorzarisoton ohjeen ensimmäistä kertaa joskus vuosien 2008-2009 tienoilla, joka tapauksessa Italiassa asuessani. Bongasin reseptin ruokaliitteestä, joka ilmestyi erään aikakauslehden mukana joka toinen viikko ja jonka otin tavaksi hankkia; yhteensä ne maksoivat vain 1,5 euroa - aikamoista luksusta verrattuna suomalaisten lehtien hintoihin! Joka tapauksessa, tämä taitaa olla oma ennätykseni: mieleeni ei tule mitään muuta reseptiä, joka keittiössäni olisi joutunut odottelemaan toteutusta huimat 7-8 vuotta! 

Kuten sanottu, en oikeastaan osaa sanoa, miten ihmeessä tämän risoton toteutus jäi, mutta nyt se palasi mieleeni, kun mietin, miten hyödyntäisin jääkaapissa olevan Lidl:istä ostamani savuscamorzan, scamorza affumicatan (sivuhuomautuksena sanottakoon, että sitä ikävä kyllä on saatavilla vain aika ajoin Italia-teemaviikkojen aikoina, mutta voit koittaa korvata sen jollain muulla savujuustolla). Aikoinani talteen laittamaani reseptiä ei ole enää aikoihin näkynyt missään pyörimässä, joten eikun googlettamaan...Löysin joitakin versioita, mutten yhtään aivan täysin täydellistä, joten lopulta sovelsin itse. 

Lopputulos oli taivaallinen - toivottavasti seuraavaan toteutuskertaan ei mene sentään 7-8 vuotta. ;) 

Tarvitset (neljälle):

2-3 eriväristä paprikaa (itselläni 1 keltainen ja 1 oranssi)
320 g risottoriisiä
n. 1 litra kuumaa kasvislientä 
150 g scamorza affumicataa 
2-4 tomaattia koosta riippuen ja myös siitä, kuinka tomaattisen haluat risotosta
1/2 sipuli
2 valkosipulinkynttä
jauhettua mustapippuria
(suolaa)
ekstraneitsytoliiviöljyä

Valmistus:

1. Pese paprikat ja pilko haluamasin kokoisiksi paloiksi. Pese ja pilko myös tomaatit ja silppua sipuli hienoksi. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa kevyesti veitsenterällä.
2. Kuumenna oliiviöljyä laakeassa, korkeareunaisessa paistinpannussa. Kuullota siinä kevyesti sipulisilppua ja valkosipulinkynsiä miedolla lämmöllä - älä ruskista! Lisää paprikat ja kuullota hetki. Lisää vielä tomaatit, sekoita, ja nosta lämpötilaa. 
3. Lisää vettä vähitellen tarpeen mukaan, kunnes paprikat ovat keittiyneet puolipehmeiksi. 
4. Poista valkosipulinkynnet ja haihduta tässä vaiheessa lähes kaikki neste pois ja lisää pari rkl oliiviöljyä ja riisi. 
5. Anna riisin kuullottua 1-2 minuuttia välillä käännellen. 
6.  Ala lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallaan ja sekoita koko ajan. Lisää nestettä, kun edellinen kauhallinen on lähes kokonaan haihtunut. Jatka näin, kunnes riisi on kypsää - jätä kuitenkin risotto puuromaisen löysäksi. 
7. Lisää mustapippuri ja sekoita huolella joukkoon. Lisää joukkoon myös kuutioiksi paloittelemasi savujuusto ja poista liedeltä. Sekoita niin, että juusto sulaa ja tarjoile. 


perjantai 8. heinäkuuta 2016

Risotto ai frutti di mare - äyriäisrisotto

Makumaailmansa puolesta täydellisesti kesään sopiva risotto. 

Äärimmäisen helppo valmistaa, kun valitset valmiiksi perattuja (pakastettuja) mereneläviä. Valitse kätevä sekoitus eri lajikkeita, niin vältyt monen pakkauksen hankinnalta. 

2-4 neljälle (nälästä ja muusta tarjottavasta riippuen) tarvitset:

1 n. 300 g pkt pakastettuja äyriäisiä (valitse sekoitus, joka sisältää esim. sinisimpukoita, katkarapuja ja pikkumustekaloja)
200 g risottoriisiä
litra kuumaa kasvislientä 
lasi kuivaa valkoviiniä
pari valkosipulinkynttä
(halutessasi aavistus kuivattua chiliä tai pieni pätkä tuoretta)
loraus sitruunamehua
tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
mustapippuria
ekstraneitsytoliiviöljyä

Valmistus

1. Ota merenelävät hyvissä ajoin huoneenlämpöön sulamaan, huuhtele ja valuta huolella lävikössä. Jos aikaa on käytettävissä rajallisesti, voit myös sulattaa äyriäiset viileällä vedellä täytetyssä suuressa kulhossa. 
2. Kuumenna loraus oliiviöljyä pannulla ja lisää valkosipulinkynnet (voimakkaamman aromin saat, jos muserrat kynsiä kyljellään olevalla veitsenterällä). Kuullota hetki, kunnes valkosipulinkynnet ovat kullanruskeita, ei yhtään sen kauempaa, ja ota ne pois. Jos haluat käyttää chiliä, lisää se samaan aikaan valkosipulinkynsien kera. Jos käytät tuoretta, kokonaista chilin palaa, poista myös se kuullotuksen jälkeen.
3. Lisää pannulle riisi ja kuullota läpikuultavaksi samalla koko ajan käännelleen. Tämä on nopea vaihe, n. 1-2 minuuttia. 
4. Lisää lasi valkoviiniä ja anna höyrystyä.
5. Ala lisätä kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan koko ajan sekoittaen - lisää uusi kauhallinen vasta, kun edellinen on lähes kokonaan imeytynyt. Huomioi, että kaikki liemi ei välttämättä tule käytetyksi. 
6. Kun keittoaikaa on jäljellä n. 5 min., lisää äyriäiset, ruohittua mustapippuria, silputtua persiljaa (jätä osa annosten viimeistelyyn) ja puristus sitruunaa. Jatka edelleen sekoitellen kypsennyksen loppuun asti. Jätä risotto rakenteeltaan löysäksi. 
7. Kun riisi on kypsää, ota pannu pois liedeltä, lisää loraus oliiviöljyä ja sekoita tasaiseksi. 
8. Tee annokset, viimeistele tuoreella persiljasilpulla ja tarjoile saman tien. 


lauantai 28. toukokuuta 2016

Vihdoin parsarisottoa! - risotto agli asparagi

Joko olette syöneet tämän kevään parsakiintiönne täyteen? Jos ette, niin tässä vielä yksi resepti kokeiltavaksi. 

Omani on tainnut jo täyttyä. Muutamia kertoja tein vuohenjuusto-parsabruschettoja ja pari kertaa parsarisottoa. Ehkä vielä jotain muutakin. Parsakiintiöni täyttyy nopeasti, sillä se ei ole lempikasvisteni joukossa, eikä se saa maullaan minua juurikaan hullaantumaan, pakko tunnustaa. Joka kevät sitä silti päätyy joitakin kertoja ostoskoriini - jotain maagista siinä on. Varmaan koska se on kaupoissa ensimmäinen kevään merkki ja tuo tullessaan paljon ihanaa. 

Tänä keväänä tein ensimmäistä kertaa elämässäni parsarisottoa. Joka vuosi se on vain jäänyt suurimmaksi osaksi siksi, että parsasesongin alkaessa ainakin oma risottosesonkini on yleensä jo päättynyt. Risotto on minusta niin ehdottomasti kylmän vuodenajan ruokaa, ilman lämmetessä sitä ei vaan tee mieli. 

Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä meidän keittiössä risottokaudelle ei näy vieläkään loppua - ei, vaikka toukokuu on ollut niin mielettömän lämmin ja kesäinen. Kohta sille täytyy varmaan vaikka väkisin laittaa piste, jotta syksyllä ilmojen viiletessä risotto maistuisi taas niin taivaalliselle, niin paljon paremmalle, kuin on muistanutkaan. 

Tarvitset (neljälle):

1 nippu tankoparsaa
1 salottisipuli 
200 g vuohenjuustoa (muita toimiva vaihtoehtoja voisivat olla taleggio ja brie)
(halutessasi lisäksi n. 1 dl raastettua parmesaania)
1 litra kuumaa kasvislientä
3 dl risottoriisiä
n. 2 dl valkoviiniä
voita
ekstraneitsytoliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

1. Pese parsat huolellisesti. Leikkaa nuput talteen ja varsista kova, puumainen osa pois. Parsat voi halutessaan kuoria esim. kuorimaveitsellä, jos kuori on kovin puisen oloinen. Mitä ohuempia parsat ovat, sen tarpeettomampaa tämä yleensä on.
2. Kiehauta parsan varret kypsäksi suolatussa vedessä ja soseuta esim. sauvasekoittimella. Hienonna parsojen kypsyessä sipuli silpuksi. 
3. Lorauta pannulle oliiviöljyä ja lisää nokare voita. Kuumenna rasvaseos, muttei liikaa, ja lisää sipulisilppu. Kuulloa sipuli, älä päästä ruskistumaan. 
4. Lisää riisi ja kuullota sitä 1-2 minuutin ajan samalla sekoitellen. 
5. Lisää valkoviini ja anna höyrystyä lähes kokonaan. Tässä vaiheessa lieden tehon kannattaa olla täysillä. 
6. Ala lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallaan ja sekoita samalla koko ajan. Lisää uusi kauhallinen vasta, kun edellinen on lähes kokonaan imeytynyt. Jatka näin, kunnes liemi on käytetty. Älä unohda sekoittamista hetkeksikään, risotto ei valmistu itsekseen.
7. Kun riisi on lähes kypsää, lisää parsannuput. Jatka risoton kypsentämistä normaaliin tapaan.
8. Kun riisi on kypsää, mutta ruuan rakenne vielä varsin löysää, lisää parsasose ja vuohenjuusto (ja halutessasi parmesaani) ja sekoita joukkoon. Mausta mustapippurilla ja tarkasta, tarvitseeko suolaa lisätä.
9. Tee annokset ja tarjoile heti. 

Halutessasi voit valmistaa risoton myös perinteiseen tapaan: käytä vuohenjuuston sijaan pelkkää parmesaaniraastetta äläkä keitä parsan varsia, vaan pilko ne lyhyiksi pätkiksi tai pikkurinkuloiksi  ja lisää samaan aikaan nuppujen kanssa, kypsennyksen loppuvaiheessa. 



tiistai 24. toukokuuta 2016

Fusilli ai gamberetti e zucchine - fusilleja katkarapujen ja kesäkurpitsan kera

Olen koukussa ja korviani myöten ihastunut. Tämän hetkinen intohimoni kohde ovat katkaravut. Nuorempana en pitänyt niistä alkuunkaan ja sitten aloinkin kasvissyöjäksi. 

Nyt olen taas sekasyöjä ja yllätyksekseni huomannut, että päinvastoin kuin aiemmin, merenelävät ja kala tuntuvat maistuvan paremmin kuin liha. 

Katkaravuista saa kesäkurpitsan kanssa ihanan, nopeasti valmistuvan herkkupastan, joka sopii vaivattomuutensa puolesta arkeen, mutta mielestäni kelpaisi vieraillekin tarjottavaksi (tarjoava vaikka  viileän pirskahtelevan italialaisen valkoviinin kera) ja itselleni maistui mainiosti sunnuntailounaallakin. :)

Tarvitset (annoksesta riittää kahdelle): 

120g sulatettuja pakastekatkarapuja (sulata viileässä vedessä tai etukäteen huoneenlämpöön ottamalla)
140 g kesäkurpitsaa
160 g fusilleja tai muuta haluamaasi pastaa, esim. spagetit toimivat tässä hyvin
ekstraneitsytoliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
suolaa 
pippuria
150 g creme fraîchea
(n. 1/2 dl valkoviiniä)

Valmistus:

1. Laita suolattu pastavesi kiehumaan. Pese kesäkurpitsa, poista siitä kannata ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
2. Lämmitä 2-3 rkl oliiviöljyä laakealla paistinpannulla ja kuori sillä välin valkosipulinkynnet ja liskaa niitä kyljellään olevalla veitsenterällä. Kuullota valkosipuleita oliiviöljyssä mutta varo, etteivät ne tummu liikaa.
3. Ota valkosipulinkynnet pois öljystä ja lisää pannulle kesäkurpitsat. Paista kevyesti miedolla lämmöllä. Älä kypsennä aivan pehmeäksi.
4. Lisää katkaravut ja kypsennä pikaisesti. Jos haluat, höyrystä tilkalla valkoviiniä. 
5. Mausta suolalla ja pippurilla. 
6. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. 
7. Lisää kypsä, siivilöity pasta paistinpannulle ja sekoita kaikki ainekset sekaisin. Lisää creme fraîche ja sekoita joukkoon. Tarjoile saman tien. 


keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Carbonara di salmone - lohicarbonara

Tunnustan: en ole koskaan syönyt aitoa, alkuperäistä carbonaraa, eli miilunpolttajan spagettia. 

Spagetin ohella siinä käytetään pääraaka-aineena siansivua (pancetta) tai sianposkea (guanciale), joita en itse syö, koska olin aiemmin kasvissyöjä ja nykyään sekasyöjä, mutten silti syö siasta peräisin olevia tuotteita. 

Ajatus carbonarasta, Lazion ja eritoten Rooman erikoisuudesta, on silti houkutteleva, sitä en kiellä. Olinkin vallan innoissani, kun taannoisessa Glorian ruoka & viini -lehdessä (nro 2/2016) oli lohicarbonaran resepti. 

Eipä tarvinnut kauaa pohtia, päätyykö kokeiluun. ;) Jonkin aikaa toteutus antoi kuitenkin odotuttaa itseään. Tänään ryhdyin tuumasta toimeen: helppoa, nopeaa ja hyvää, joten suosittelen kyllä ja itsekin varmasti teen uudemman kerran. Ei kuitenkaan ehkä niin tajunnanräjäyttävää, kuin olin etukäteen vesikielellä unelmoinut. ;) 

Kahteen annokseen tarvitset:

1/2 (luomu)sitruuna
200 g spagettia 
150 g kylmäsavulohta
2 munankeltuaista
1/2 dl parmesaania hienona raasteena
n. 1/2 dl pastan keitinvettä
mustapippuria rouhittuna
annosten viimeistelyyn parmesaanilastuja

Valmistus: 

1. Laita suolattu pastavesi kiehumaan ja pese ja kuivaa sitruuna huolella ja vuole siitä suikaleita esim. kuorimaveitsellä. Ole tarkkana, että vuoleta vain pintaa, eikä mukaan pääse lainkaan kitkerää valkoista osaa.
2. Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi kuutioiksi. 
3. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Kun kypsennysaikaa on jäljellä 2-3 min., lisää sitruunankuorisuikaleet pastakattilaan. 
4. Sekoita keltuaiset ja parmesaaniraaste kulhossa. Ota keitinlientä pastakattilasta ja lisää se juusto-keltuaisseokseen koko ajan sekoittaen. Valuta pasta. 
5. Kaada  valutettu pasta kulhoon "kastikkeen" sekaan ja sekoita huolella. (Voit myös sekoittaa ainekset keskenään kattilassa; ole kuitenkin tarkkana, ettei muna ala hyytymään kuumassa kattilassa - älä ainakaan pidä kattilaa liedellä). 
6. Lisää lohikuutiot ja sekoita. Tarkasta maku ja lisää tarvittaessa suolaa. 
7. Tee annokset, rouhi päälle mustapippuria ja viimeistele parmesaanilastuilla. Tajoile välittömästi.



P.S. Mielestäni sitruuna tuo annokseen aivan ihanan raikkaan maun - olenhan vannoutunut sitruunan ystävä joka tapauksessa - mutta jos olet klassisemman maun ystävä, sen voi aivan hyvin jättää poiskin. 

tiistai 17. toukokuuta 2016

Keväinen härkäpapuspaghetti

Härkäpavut kuuluvat Italian kevääseen. Ehkä vähän samaan tyyliin, kuin herneet Suomen kesään - tuoreeltaankin härkäpapuja nimittäin napostellaan, esimerkiksi pecorino-juuston kera. 

Suomesta saa härkäpapuja todella heikosti - eipä juurikaan tule mieleen, mistä varsinkaan tuoreita lähtisi hakemaan. Harmi sikäli, että härkäpapu on loistava ja terveellinen proteiinin lähde ja se sopii erinomaisesti Suomessa viljeltäväksi. Käsittääkseni aiemmin härkäpapu on ollut varsin merkittävä viljelykasvi Suomessa, mutta nykyään moni ei taida olla sitä edes maistanut. 

Niin tai näin, olin tohkeissani, kun taannoin törmäsin kauppareissulla Bonduellin uutuuteen, tölkki-härkäpapuihin. Tuore on tuore, mutta kyllä tuo säilykekin asiansa ajoi. Se on myös valmis käytettäväksi sellaisenaan, joten liotuksia tai keittelyitä ei tarvita. Ostin kokeiluun pari tölkkiä ja toisesta syntyi eilen illalla täysjyväspaghetin kera nopea ja helppo mutta maukas illallinen.

Ainekset kahdelle-kolmelle:

1 tlk härkäpapuja
150 g creme fraîchea
1 pieni salottisipuli
ekstraneitsytoliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria
160-240 g (täysjyvä)spaghettia (tai muuta haluamaasi pastaa) 

Valmistus:

1. Laita suolattu vesi kiehumaan spaghetille korkeaan kattilaan. 
2. Veden kiehumista odotellessasi valmista kastike: huuhtele ja valuta härkäpavut huolella ja hienonna salottisipuli. 
3. Kuumenna oliiviöljyä pannulla miedolla lämmöllä ja kuullota sipulisilppu. Varo ruskistamasta. 
4. Lisää härkäpavut ja creme fraîch, sekoita, ja anna kiehahtaa miedolla lämmöllä. 
5. Mausta sitruunamehulla ja maun mukaan suolalla ja pippurilla. 
6. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Ota varmuuden vuoksi hiukan keitinvettä talteen. 
7. Lisää valutettu spaghetti pannulle kastikkeen joukkoon ja sekoita. Lisää
tarvittaessa pastan keitinvettä, jos kastiketta tarvitsee notkistaa.

8. Tee annokset ja tarjoile välittömästi. 


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Lasagne al salmone e zucchine - lohi-kesäkurpitsalasagne

Uunipastojen paras sesonki alkaa olla ohi, mutta lasagne voi vielä toukokuussakin olla hyvä ja houkutteleva idea kolean sateisena päivänä. Perinteiseen bolognalaistyyliseen lasagneen tuo kivaa vaihtelua valkoinen lohi-kesäkurpitsalasagne. Sen valmistus on helppoa ja taatusti nopeampaa kuin bolognesen.

Ainekset kuudelle: 

béchamel-kastiketta litrasta maitoa
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
n. 300 g kylmäsavulohta
2 pientä tai yksi keskikokoinen kesäkurpitsa
ekstraneitsytoliiviöljyä
suolaa
4 palloa mozzarellaa

Valmistus: 

1. Pese kesäkurpitsa ja leikkaa se n. 1 cm:n paksuisiksi pyörylöiksi ja ne edelleen neljään osaan. 
2. Laita kesäkurpitsat leivinpaperilla vuoratulle uunipellilla ja sivele päälle oliiviöljyä ja ripottele päälle maun mukaan suolaa. 
3. Paista kesäkurpitsoja esilämmitetyssä uunissa 200 asteessa 5-10 min tai kunnes ne ovat hieman pehmenneet. 
4. Kesäkurpitsojen ollessa uunissa valmista béchamelkastike (linkki ylempänä) ja palkoittele kylmäsavulohi.
5. Kokoa lasagne: laita uunivuoan pohjalle kerros kastiketta ja sen päälle osa lohesta ja kesäkurpitsasta. Revi päälle mozzarellaa ja rouhi mustapippuria. Peitä lasagnelevyillä.
6. Jatka kerrosten tekoa samoin, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Viimeisen kerroksen tulee olla ohut kerros kastiketta ja reilu kerros mozzarellaa.
7. Paista uunissa 200 asteessa n. 30 tuntia tai kunnes pinta on saanut kauniisti väriä.
8. Anna tekeytyä n. 5 min ennen tarjoilua.


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Pasta con broccolo romanesco e mascarpone al gusto di limone - romanesco-parsakaalia ja pastaa sitruunaisessa mascarponekastikkeessa

Perjantaina eräässä turkulaisessa Prismassa käydessäni törmäsin tähän kovasti kaivattuun ihanuuteen:


Kyseessä on broccolo romanesco, roomalainen parsakaali. Aika harvoin tuota Suomesta löytää, ja tilaisuuteen onkin heti tartuttava, kun tällainen osuu kaupassa näköpiiriin. Olipa ollut ikävä - tämä on yksi niistä ruokajutuista, joita eniten Italiasta kaipaa! 

Kaupassa tällainen siis päätyi saman tien kärryyni, ja vasta seuraavaksi aloin miettiä, mitä siitä tekisin. 

Lopulta päädyin tekemään kermaisen pastakastikkeen mascarponesta, jonka maustoin sitruunanmehulla ja -kuorella. Taivaallista, en voi sanoa muuta! Ja vieläpä todella vähällä vaivalla.

Pastaksi valikoitui vihreä pinaattinen fettuccine-tuorepasta, mutta varmasti moni muukin kävisi. 

Jos broccolo romanescoa et sattuisi löytämään, kokeile kukkakaalia tähän reseptiin. Uskon, että toimii!

Ainekset:

1 keskikokoinen roomalainen parsakaali
1 prk mascarponea
1 (luomu)sitruuna
voita 
oliiviöljyä
suolaa 
pippuria 
(tuorepastaa)
parmesaaniraastetta annosten viimeistelyyn

Valmistus:

Puhdista kaali: leikka kukinnot varresta irti ja pilko tarvittaessa pienemmiksi. Huuhtele ja keitä pehmeäksi suolatussa vedessä. Siivilöi kaali, mutta ota keitinvettä talteen. 

Laita suolattu vesi pastalle kiehumaan. Valmista sillä välin kastike: sulata pannulla 2-3 rkl voita ja lorauta joukkoon hiukan oliiviöljyä. Raasta joukkoon yhden huolella pestyn luomusitruunan kuori ja lisää mascarpone. Sekoittele, lisää tarvittaessa hiukan kaalin keitinvettä. Purista joukkoon 1/2 sitruunan mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon keitetty kaali ja survo tarvittaessa hiukan pienemmäksi puuhaarukalla. 

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja siivilöi. Lisää pannulle kastikkeen joukkoon ja sekoita huolella. Lisää tarvittaessa kaalin keitinvettä. 

Tee annokset ja viimeistele parmesaaniraasteella. Tarjoile välittömästi. 

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Lasagne al tonno e zucchine - tonnikala-kesäkurpitsalasagne

Aivan fantastisen aurinkoinen ja keväinen lauantai houkutteli vastustamattomasti aloittamaan jo oman kesäkurpitsasesonkini, vaikka viralliseen sesonkiin on vielä aikaa. :)

Mielessä oli jo jonkin aikaa pyörinyt tonnikalalasagnen teko, tosin sen vähän klassisemman tomaattikastikkaisen version. 

Valkoinen siitä vaan taas tuli, sillä sattumalta löysin eräästä italialaisesta blogista herkullisen oloisen reseptin, jossa tonnikalan lisäksi on kesäkurpitsaa. Pienin muokkauksin otin ohjeen heti käyttöön ja lopputulos oli vieläkin herkullisempi, kuin osasin edes kuvitella. 

Helppo ja nopea myös tehdä - suosittelen kokeilemaan vaihtelua tuomaan klassisen jauhelihalasagnen sijaan. :)

Tarvitset:

2 prk öljyyn säilöttyä tonnikalaa
3 pientä ja kiinteää kesäkurpitsaa raastettuna (yht. n. 500 g)
1 salottisipuli hienoksi silpuksi leikattuna
béchamel-kastiketta litrasta maitoa  (resepti täältä)
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
2 mozzarellapalloa pieniksi kuutioiksi leikattuna
n. 50 g parmesaania raasteena
ekstraneitsytoliiviöljyä
suolaa
valkopippuria (tai halutessasi mustaa)

Valmistus:

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuumenna reilu loraus oliiviöljyä tilavassa paistinpannussa ja kuullota siinä sipulisilppu ja kesäkurpitsaraaste. Lisää huolella valutettu tonnikala ja riko paistinlastalla sen rakennetta hienoksi, niin kuin paistaisit jauhelihaa. Paista sekoitellen, kunnes neste on enimmäkseen höyrystynyt pois. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kokoa lasagne: peitä uunivuoan pohja béchamel-kastikkeella, ja lado sen päälle tiiviisti lasagnelevyjä. Levitä päälle kerros kastiketta ja n. 1/3 kesäkurpitsa-tonnikalapaistoksesta ja niiden päälle n. 1/4 osa mozzarellasta. Laita päälle lasagnelevyjä ja tee uusi kerros. 

Jatka näin, kunnes ainekset ovat loppu. Viimeisimmän kerroksen tulee olla ohuehko kerros kastiketta, ja sen päälle parmesaaniraaste ja loput mozzarellasta. 

Paista uunissa n. 30-35 min, kunnes juusto on saanut kauniisti väriä päälle. 

Ota pois uunista ja anna tekeytyä n. 10 min. ennen tarjoilua. 


maanantai 1. helmikuuta 2016

Harmaan talvipäivän lohturuokaa: punajuuri-vuohenjuustolasagne

Eilen, tammikuun viimeisenä päivänä, tein vihdoin punajuurilasagnea, joka oli ollut kokeiltavien listalla jo jonkun tovin. 

Voi, kuinka idyllistä olisikaan ollut tätä tehdä pakkaspäivänä hankien loistaessa - paistella uunissa valmiiksi, jättää folion alle tekeytymään, käydä ulkoilemassa kinosten keskellä ja sisäänpalatessa nauttia reilut annokset ihanan samettista, pinkkiä ja höyryävän lämmintä lasagnea. 

Vaan kun ei enää ainakaan täällä Turussa kinoksista ole tietoakaan. Ne ovat olleet poissa jo noin viikon, tilalla aina niin ihana jäisen märkä maa, harmaat, kosten sumuiset ja tuuliset päivät, jolloin kylmyys (vaikka plussan puolella oltaisiinkin) tunkeutuu luihin ja ytimiin. 

No mutta, toisaalta tällaisena päivänä lohturuokaa vasta tarvitaankin. Jotain samettisen pehmeää, lämmintä ja tuhtia. Jotain, mikä hivelee silmää ja lämmittää mieltä myös uskomattoman kauniillä värillään. 



Kuvien perusteella ei ehkä näytä siltä, mutta kyseessä on kuin onkin ns. valkoinen lasagne. Tietysti siinä merkityksessä, että tomaattikastiketta ei ole mukana lainkaan. 

Itse en osaa kuvitella tomaattia ja punajuurta en sitten millään samassa lasagnessa, ja siksi käytinkin kastikkeena pelkkää béchamel-kastiketta, mutta toki voit soveltaa mielesi mukaan. 

Mozzarellan lisäksi käytin juustona kotimaista somerolaisen Kolatun juustolan kuttucheddar Waldemaria (paras maistamani kotimainen juusto, jonka kaikenlisäksi minulle turkulaisena voi laskea lähiruoaksi), mutta varmasti muukin vuohenjuusto sopii. Tai feta tai gorgonzola tai Aurajuusto. Tai miksei ihan vaan parmesaani tai grana. Tai Valion ihana uutuus Keisarinna. Tai taleggio, espanjalainen manchego...Täytyypä kokeilla erilaisia versioita! 

Lopputuloksesta sen verran, että se ylitti kirkkaasti kaikki odotukset, jotka oikeastaan olivat aika korkealla. Niin maukasta herkkua oli, että en varmaan ainakaan kovin paljon liiottele, jos sanon, että tämä taisi olla paras tekemäni lasagne ikinä. 

Kokeilkaa, kokeilkaa, kokeilkaa!!! Ei ole edes vaikeaa - aikaa pitää varata reilusti ainoastaan punajuurten hitaaseen kypsyttämiseen uunissa - aika riippuu punajuurten koosta, mutta väh. tunti on hyvä varata. Punajuuret voi toki kypsentää hyvin jo edellisenä päivänä valmiiksi.

Vuoalliseen lasagnea tarvitset:

n. 1 kg kokonaisia pestyjä punajuuria
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä
béchamel-kastiketta litrasta maitoa (linkki yllä)
3 palloa mozzarellaa
150 g vuohenjuustoa raastettuna

Valmistus:

Kypsennä punajuuria uunivuoassa 175 asteessa, kunnes ne ovat pehmeitä ja esim. harukka uppoaa niihin helposti. Tähän menee punajuurten koosta riippuen noin tunti, tai reilukin.

Anna punajuurten jäähtyä ja valmista sillä aikaa béchamel-kastike. Kuori punajuuret, leikkaa puoliksi ja puolikkaat ohuiksi siivuiksi. 

Kokoa lasagne: levitä uunivuoan pohjalle kerros béchamel-kastiketta ja lado sen päälle kerros lasagnelevyjä. Jatka kerroksella kastiketta, sitten kerroksella punajuuria ja revittyä mozzarellaa. Peitä lasagnelevyillä, kastikkeella jne, kunnes ainekset on käytetty loppuun. 

Viimeisenä pitää lasagnelevyjen päällä olla vain kerros ohut kastiketta ja mozzarellaa. Ripottele lopuksi päälle vuohenjuustoraaste. 

Paista uunissa keskitasolla 200 asteessa n. 30 min tai kunnes lasagne on saanut hyvin väriä.

Anna tekeytyä n. 10 min ja tarjoile. 

tiistai 24. marraskuuta 2015

Lasagne con ragù tipo bolognese - jauhelihalasagne bolognalaiseen tapaan (mukailtu sunnuntaiversio)

Ihan perus jauhelihalasagne, lasagne alla bolognese, lienee maailman tunnetuimpia italialaisia ruokia, jota meilläkin on tarjolla koulun ruokaloista lähimarkettien eineshyllyihin.

Vaan harvoinpa Italian ja nimenomaan Bolognan ja muun Emilia-Romagnan ulkopuolella löytää bolognalaislasagnea, jolla olisi juurikaan mitään yhteistä alkuperäisen ohjeen mukaan valmistetun lasagnen kanssa. 

Lasagne ei todellakaan ole pikaruokaa, eikä Italiassa oikeastaan edes arkiruokaa alkuunkaan vaan itse asiassa lasagne on tyypillistä sunnuntaiden ja muiden pyhien ruokaa - alueesta ja perheestä riippuen ei liene lainkaan harvinaista löytää lasagnea joulupöydästäkään. 

Varsinkin bolognalaislasagne sopii ehdottoman hyvin viikonlopun kokkailuun siitä syystä, että sen valmistuksessa käytetään luonnollisesti ragù alla bolognesea, bolognalaista jauhelihakastiketta, joka ei aivan hetkessä synnykään vaan sitä haudutellaan liedellä jopa 2 tuntia. 

Aito ja alkuperäinen resepti on tallennettu vuonna 1982 Bolognan kauppakamariin reseptin ja perinteen varjelemiseksi, joten mitä tahansa jauhelihakastiketta ei sentään sovi bologneseksi kutsua. 

Oma reseptini on sekin itse asiassa mukaelma alkuperäisestä reseptistä, mutta hyvin lähellä sitä. Punaviinin korvasin (ainakin tällä kertaa) valkoviinillä, koska sitä sattui kaapissa olemaan ja jauhelihana käytin pelkkää naudan jauhelihaa sika-nautasekoituksen sijaan. Tämän lisäksi en laittanut joukkoon ollenkaan pancettaa, italialaista pekonin sukulaista. Tekemäni muutokset ovat epäilemättä merkittäviä eikä niiden vuoksi raguani voi pitää aitona ollenkaan, mutta se on sanottava, että hyvää oli. :)

Tässä siis teille se pikkuisen parempi jauhelihalasagnen resepti vaikka ensi viikonloppuna toteutettavaksi. Muistathan noudattaa pitkää haudutusaikaa, sillä se todella tekee eron makuun. 

AINEKSET (noin kuudelle)

Jauhelihakastikkeeseen:

400 g naudanjauhelihaa
muutama rkl ekstraneitsytoliiviöljyä
1 iso porkkana
1 iso sipuli
1 sellerinvarsi
1 valkosipulinkynsik
2 tölkkiä hienoa tomaattimurskaa (esim. Mutti) tai paseerattua tomaattia
joitakin basilikanlehtiä
1 lasi valkoviiniä
1 lasi (n.1,5 dl) täysmaitoa
1 rkl sokeria
suolaa 
pippuria

Béchamel-kastike:

n. 8,5 dl täysmaitoa
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
suolaa

Lisäksi:

n. 1/2 pkt lasagnelevyjä tuoreita tai kuivia lasagnelevyjä - mieluiten sellaisia, joissa on käytetty kananmunaa
3 palloa mozzarellaa kuutioituna
reilu kourallinen parmesaania hienoksi raastettuna

VALMISTUS:

1. Aloita jauhelihakastikkeen teosta: kuori sipuli, porkkana ja valkosipuli ja puhdista selleri. Hienonna esim. monitoimikoneessa aivan hienoksi, lähes soseeksi.
2. Kuullota seosta pannulla miedolla lämmöllä - ole tarkkana, ettei seos saa väriä. Lisää pannulle jauheliha ja kypsennä edelleen pienellä lämmöllä pienentäen samalla jauhelihaa paistinlastalla. 
3. Lisää pannuelle lasi viini ja anna höyrystyä sekoitellen tarvittaessa. 
4. Lisää tomaattimurska, suola, pippuri, sokeri ja hienonnetut basilikanlehdet ja sekoita.
5. Jätä hautumaan miedolla lämmöllä n. 1,5 tunniksi välillä sekoitellen.
6. Valmista jauhelihakastikkeen hautuessa béchamel-kastike. Lämmitä maito erillisessä kulhossa esim. mikrossa ja sulata pannulla miedolla lämmöllä voi. 
7.Lisää jauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoitellen, niin että saat paksun, tasaisen seoksen. Nosta lieden lämpötilaa ja ala lisätä vähän kerrallaan kuumaa maitoa samalla ahkerasti sekoittaen kunnes olet käyttänyt kaiken maidon ja seos on kiehunut sakeaksi. Lisää makusi mukaan suolaa.
8. Lisää lasillinen maitoa jauhelihakastikkeeseen, sekoita ja anna hautua vielä puoli tuntia.
9. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja kokoa sillä välin lasagne uunivuokaan: alimmaksi kerros jauhelihakastiketta, sen päälle bechamel-kastiketta ja sen päällä lasagnelevyjä. Jatka samoin, mutta lisää jokaiseen väliin vastedes myös mozzarellaa.
10. Viimeisen kerroksen tulee olla bechamel-kastiketta, jonka päälle ripotellaan loppu mozzarella ja parmesaani.
11. Paista uunissa 200 asteessa n. 35, joista viimeiset 5 min. grillivastuksella. Käännä uunivuoka kesken paiston, jos se on tarpeen.
12. Nosta uunista ja anna tekeytyä n. 10 min. ennen tarjoilua. 
13. Lasagne säilyy hyvänä jääkaapissa joitakin päiviä (uudelleen lämmitettäsessä se on oikeastaan vieläkin parempaa, sillä maut ovat ehtineet tasaantua) ja sitä voi myös pakastaa, joten kannattaa tehdä iso annos kerralla. Kätevä tarjottava myös vieraille tai illanistujaisiin, jonka voi aivan hyvin valmistaa jo edellisenä päivänä.


AURINKOISTA TIISTAITA! :)

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

La zucca è servita - kurpitsa on pöydässä: lasagne di zucca, porcini e scamorza affumicata - kurpitsa-herkkutatti-savujuusto -lasagne

Pyhäinpäivä on ihana ruokajuhla: se sijoittuu aikaan, jolloin on sesongissa paljon ihania raaka-aineita
ja silloin on ihana paneutua pidempienkin reseptien valmistukseen, kun ei ole houkutusta lähteä kauppoihin tai muualle. 

Sesongin ehdoton suosikkini on kurpitsa, vaikka kaikenlaista muutakin ihanaa on nyt tarjolla: romanesco-kaali, fenkoli, pinaatti, artisokka ja tietysti sienet, jotka kruunaavat syksyn omaksi lempiruokavuodenajakseni. 

Pidän kurpitsan monikäyttöisyydestä, kauniista ulkomuodosta, pirtsakasta väristä ja tietenkin itse mausta niin paljon, että se on yhdessä munakoison ja kesäkurpitsan kanssa koko vuoden suosikkikasvisteni kärkikolmikossa. Toivottasti tekin olette kurpitsan ystäviä, sillä aivan taattua on, että lähiaikoina laitan blogiin useita muitakin kurpitsareseptejä kuin tämän ihastuttavan kurpitsa-herkkutattilasagnen, jota valmistin pyhäinpäivän illalliselle. :)

Kurpitsan voit hyvin kypsentää myös keittämällä, mutta itse pidän enemmän uunissa paahtamisesta, sillä kurpitsa on varsin vetinen ja saattaa siis tehdä lasagnestakin turhan löysän. 

Oman lasagneni tein kasvisversioksi, mutta jos kaipaat lihaisaa versiota, voit laittaa sienten sijaan tai niiden lisäksi vaikkapa paistettua naudanjauhelihaa tai tuoremakkaraa.

Herkkutattien sijaan sopivat myös esim. suppilovahverot. 

Ainekset:

n. 1 kg jo kuorittua ja puhdistettua kurpitsaa
300 g pakastettuja herkkutatteja tai vastaava määrä kuivattuja käyttövalmiina (puhdistettuna, pilkottuna, sulatettuna/liotettuna)
béchamel-kastike litrasta maitoa, ohje täällä
300 g scamorza affumicata -savujuustoa (saatavilla Lidlistä muutaman päivän ajan) tai mozzarellaa
ekstraneitsytoliiviöjyä
2 valkosipulinkynttä
suolaa
jauhettua mustapippuria
2,5 dl maitoa

Valmistus:

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja kuori, puhdista ja paloittele kurpitsa lohkoiksi. Laita lohkot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, sudi ne yltäpäältä oliiviöljyllä ja kypsennä uunissa, kunnes ne ovat pehmeitä. 

Paista sillä välin herkkutatit pannulla: kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä ja kuullota siinä kahta valkosipulinkynttä, kunnes ne ovat kullanruskeita. Ota valkosipulinkynnet pois ja paista sienet öljyssä. Mausta maun mukaan suolalla ja mustapippurilla. 

Laita pehmenneet ja hiukan jäähtyneet kurpitsanpalat kulhoon ja soseuta sauvavatkaimella. Notkista sose maidolla, n. 2,5 dl on sopiva määrä.  Mausta makusi mukaan suolalla ja sekoita joukkoon sienet.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja pilko 2/3 savuscamorzasta kuutioiksi ja jäljelle jäänyt määrä viipaleiksi. 

Kokoa lasagne uunivuokaan: peitä pohja béschamel-kastikkeella, lado sen päälle lasagne-levyt ja niiden päälle taas béchamel-kastiketta. Levitä päälle reilu kerros kurpitsasosetta, ripottele päälle scamorza-kuutioita ja lado niiden päälle taas lasagnelevyjä. 

Jatka näin, kunnes ainekset on käytetty. Viimeisen kerroksen tulee olla béchamel-kastiketta, jonka päälle laitetaan scamorza-viipaleet. 

Paista uunissa n. 30 min. ja anna tekeytä 10 min. ennen tarjoilua.



ITALIASSA ON TÄNÄÄN KAIKKIEN PYHIEN PÄIVÄ, JOTEN HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄN ILTAA VIELÄ NÄIN SUNNUNTAI-ILLAKSIKIN! :)

perjantai 30. lokakuuta 2015

Lasagne napoletane con polpettine - napolilainen lihapullalasagne

Tässäpä minun ehdotukseni pyhäinpäivä-viikonlopun kokkailuun - napolilainen lihapullalasagne; kyllä, luit oikein: lasagne, jossa on lihapullia joukossa. :) 

Perinteisen tavan mukaan kyseessä on karnevaaliajan herkku, mutta sopii tämä muulloinkin tehtäväksi ja varsinkin syötäväksi. 

Resepti ei ole vaikea, mutta sisältää useita eri vaiheita ja vie siten jonkin verran aikaa. Aivan omiaan siis vapaapäivään, joka todennäköisesti tulee kotona (hellan ääressä) vietettyä, kun ei kauppoihinkaan pääse pyörimään. ;) 

Tämä lasagne on sen verran tuhti, ettei välttämättä seurakseen juuri muuta kaipaa - korkeintaan pienen ruokahalua herättävän antipaston ja tietysti juhlan kunniaksi jonkin kivan jälkkärin. :)

Resepti on tarkoituksella tuhti - laskiaistiistaina pitää varautua syömällä tuhdisti, sillä seuraavasta päivästä, tuhkakeskiviikosta, alkaa katolisissa maissa pääsiäiseen asti kestävä paasto - mutta toki sitä voi halutessaan keventää paistamalla lihapullat uunissa friteeraamisen sijaan. Hyvää (ja täyttävää) tulee silti, voin vakuuttaa. :) 


TARVITSET:

500 g naudanjauhelihaa
2 kananmunaa
1 dl korppujauhoja
n. 1 dl parmesaaniraastetta
suolaa
mustapippuria
reilusti paistoöljyä (esim. rypsiöljyä)

1 iso sipuli mahdollisimman pieneksi hienonnettuna
n. ½ dl oliiviöljyä
n. 1,5 l paseerattua tomaattia 
suolaa maun mukaan
ripaus sokeria

2 prk ricottaa
suolaa
mustapippuria
3 palloa mozzarellaa

 lasagnelevyjä
raastettua parmesaania päälle ripoteltavaksi
(halutessasi myös salamin paloja ja keitettyjä kananmuna siivuina tai lohkoina)

 VALMISTUS

1. Kuullota paistinpannulla sipuli pehmeäksi ja kevyesti kullankeltaiseksi - älä ruskista. Lisää sokeri, suola ja paseerattu tomaatti. Sekoita ja jätä kastike hautumaan miedolla lämmöllä sillä välin, kun valmistat lihapullat. Älä anna keittyä liiaksi kokoon.

2. Sekoita jauheliha, kananmunat, korppujauhot, parmesaaniraaste, suola ja pippuri tasaiseksi taikinaksi ja pyörittele siitä pikkuruisia lihapullia, joiden säde on max. 3 cm. Friteeraa uppoöljyssä korkeareunaisessa pannussa, kunnes kunnes ne ovat saaneet väriä kauttaaltaan. Nosta reikäkauhalla talouspaperilla vuorattuun astiaan imeyttämään ylimääräiset öljyt pois.

3. Pilko mozzarellat pieniksi paloiksi. Sekoita erillisessä astiassa ricottaan suola ja pippuri ja valmistamaasi tomaattikastiketta kauhallinen kerrallaan niin, että ricotta notkistuu ja saa hennon vaaleanpunaisen värin.

4. Peitä uunivuoan pohja tomaattikastikkeella. Laita kastikkeen päälle lasagnelevyjä mahdollisimman tiiviisti - ei kuitenkaan päällekkäin. Lisää lasagnelevyjen päälle n. puolet ricotasta, mozzarellasta ja lihapullista ja lisäksi n. 1/3 jäljellä olevasta tomaattikastikkeesta.

5. Laita toinen kerros lasagnelevyjä ja ja niiden päälle loput ricotat, mozzarella ja lihapullat ja puolet jäljellä olevasta kastikkeesta.

6. Lisää kolmas kerros lasagnelevyjä ja peitä ne jäljellä olevalla tomaattikastikkeella reunoja myöten. Ripottele päälle kerros parmesaania.

7. Paista uunissa 180 asteessa n. 35 minuuttia. Jos lasagne alkaa tummua päältä liikaa, peitä vuoka foliolla.

8. Anna valmiin lasagnen tekeytyä n. 10 min. ennen tarjoilua.





HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄ-VIIKONLOPPUA! :)