Ihan perus jauhelihalasagne, lasagne alla bolognese, lienee maailman tunnetuimpia italialaisia ruokia, jota meilläkin on tarjolla koulun ruokaloista lähimarkettien eineshyllyihin.
Vaan harvoinpa Italian ja nimenomaan Bolognan ja muun Emilia-Romagnan ulkopuolella löytää bolognalaislasagnea, jolla olisi juurikaan mitään yhteistä alkuperäisen ohjeen mukaan valmistetun lasagnen kanssa.
Lasagne ei todellakaan ole pikaruokaa, eikä Italiassa oikeastaan edes arkiruokaa alkuunkaan vaan itse asiassa lasagne on tyypillistä sunnuntaiden ja muiden pyhien ruokaa - alueesta ja perheestä riippuen ei liene lainkaan harvinaista löytää lasagnea joulupöydästäkään.
Varsinkin bolognalaislasagne sopii ehdottoman hyvin viikonlopun kokkailuun siitä syystä, että sen valmistuksessa käytetään luonnollisesti ragù alla bolognesea, bolognalaista jauhelihakastiketta, joka ei aivan hetkessä synnykään vaan sitä haudutellaan liedellä jopa 2 tuntia.
Aito ja alkuperäinen resepti on tallennettu vuonna 1982 Bolognan kauppakamariin reseptin ja perinteen varjelemiseksi, joten mitä tahansa jauhelihakastiketta ei sentään sovi bologneseksi kutsua.
Oma reseptini on sekin itse asiassa mukaelma alkuperäisestä reseptistä, mutta hyvin lähellä sitä. Punaviinin korvasin (ainakin tällä kertaa) valkoviinillä, koska sitä sattui kaapissa olemaan ja jauhelihana käytin pelkkää naudan jauhelihaa sika-nautasekoituksen sijaan. Tämän lisäksi en laittanut joukkoon ollenkaan pancettaa, italialaista pekonin sukulaista. Tekemäni muutokset ovat epäilemättä merkittäviä eikä niiden vuoksi raguani voi pitää aitona ollenkaan, mutta se on sanottava, että hyvää oli. :)
Tässä siis teille se pikkuisen parempi jauhelihalasagnen resepti vaikka ensi viikonloppuna toteutettavaksi. Muistathan noudattaa pitkää haudutusaikaa, sillä se todella tekee eron makuun.
AINEKSET (noin kuudelle)
Jauhelihakastikkeeseen:
400 g naudanjauhelihaa
muutama rkl ekstraneitsytoliiviöljyä
1 iso porkkana
1 iso sipuli
1 sellerinvarsi
1 valkosipulinkynsik
2 tölkkiä hienoa tomaattimurskaa (esim. Mutti) tai paseerattua tomaattia
joitakin basilikanlehtiä
1 lasi valkoviiniä
1 lasi (n.1,5 dl) täysmaitoa
1 rkl sokeria
suolaa
pippuria
Béchamel-kastike:
n. 8,5 dl täysmaitoa
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
suolaa
Lisäksi:
n. 1/2 pkt lasagnelevyjä tuoreita tai kuivia lasagnelevyjä - mieluiten sellaisia, joissa on käytetty kananmunaa
3 palloa mozzarellaa kuutioituna
reilu kourallinen parmesaania hienoksi raastettuna
VALMISTUS:
1. Aloita jauhelihakastikkeen teosta: kuori sipuli, porkkana ja valkosipuli ja puhdista selleri. Hienonna esim. monitoimikoneessa aivan hienoksi, lähes soseeksi.
2. Kuullota seosta pannulla miedolla lämmöllä - ole tarkkana, ettei seos saa väriä. Lisää pannulle jauheliha ja kypsennä edelleen pienellä lämmöllä pienentäen samalla jauhelihaa paistinlastalla.
3. Lisää pannuelle lasi viini ja anna höyrystyä sekoitellen tarvittaessa.
4. Lisää tomaattimurska, suola, pippuri, sokeri ja hienonnetut basilikanlehdet ja sekoita.
5. Jätä hautumaan miedolla lämmöllä n. 1,5 tunniksi välillä sekoitellen.
6. Valmista jauhelihakastikkeen hautuessa béchamel-kastike. Lämmitä maito erillisessä kulhossa esim. mikrossa ja sulata pannulla miedolla lämmöllä voi.
7.Lisää jauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoitellen, niin että saat paksun, tasaisen seoksen. Nosta lieden lämpötilaa ja ala lisätä vähän kerrallaan kuumaa maitoa samalla ahkerasti sekoittaen kunnes olet käyttänyt kaiken maidon ja seos on kiehunut sakeaksi. Lisää makusi mukaan suolaa.
8. Lisää lasillinen maitoa jauhelihakastikkeeseen, sekoita ja anna hautua vielä puoli tuntia.
9. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja kokoa sillä välin lasagne uunivuokaan: alimmaksi kerros jauhelihakastiketta, sen päälle bechamel-kastiketta ja sen päällä lasagnelevyjä. Jatka samoin, mutta lisää jokaiseen väliin vastedes myös mozzarellaa.
10. Viimeisen kerroksen tulee olla bechamel-kastiketta, jonka päälle ripotellaan loppu mozzarella ja parmesaani.
11. Paista uunissa 200 asteessa n. 35, joista viimeiset 5 min. grillivastuksella. Käännä uunivuoka kesken paiston, jos se on tarpeen.
12. Nosta uunista ja anna tekeytyä n. 10 min. ennen tarjoilua.
13. Lasagne säilyy hyvänä jääkaapissa joitakin päiviä (uudelleen lämmitettäsessä se on oikeastaan vieläkin parempaa, sillä maut ovat ehtineet tasaantua) ja sitä voi myös pakastaa, joten kannattaa tehdä iso annos kerralla. Kätevä tarjottava myös vieraille tai illanistujaisiin, jonka voi aivan hyvin valmistaa jo edellisenä päivänä.
AURINKOISTA TIISTAITA! :)
Aivan ensimmäiseksi taas on ihasteltava jälleen kerran uudistunutta blogisi ulkoasua. Ihastuttava kuva :) Onkohan se sieltä, mistä sen luulen olevan?
VastaaPoistaJa niin mainioita nuo italialaiset tuon ruuan suhteen :) Tallentaa nyt kauppakamariin jauhelihasoosin ohje, joka meillä täällä mielletään arkipäiväksi. Onkohan jo kyse fanaattisuudestakin? :D Mutta taatusti tulee hyvää pyhälasagnea tuolla tyylillä, jos vain aika ja pitkäjännitteisyys antavat myöden :D Ihastuttavia nuo italialaiset :D
Kiitos! :) Kyllä se on sieltä, mistä luulet. :D
VastaaPoistaAurinkoisena tammikuun päivänä otettu, jolloin suihkulähteen vesi oli jäätynyt jääpuikoiksi ja koko komeuden päälle oli satanut kevyttä puuterilunta. Muistan vieläkin, kuinka ihana, mutta kylmä se päivä oli - joskin aurinkoineen valtavan kaunis. :)
Totta, aika tosissaan ovat ruoan suhteen ja perinteitään varjelevat kyllä kunnioitettavalla tavalla. Äärimmäinen keinohan tuo kauppakamariin tallentaminen on, mutta olivat varmaan pakkotilanteessa, kun heidän reseptiään on niin kovasti kaltoin kohdeltu ympäri maailmaan. Bolognesena kun tarjoillaan mitä uskomattomampia asioita! :O Italian ulkopuolellahan on esim. todella yleistä, että bolognese-kastiketta tarjotaan spaghetin kanssa, vaikka se ei todellakaan ole emilialainen tapa, sillä spaghetti ei paikalliseen, kananmunaa sisältävien tagliatellejen valtakuntaan kuulu.
Fanaattisuutta vai valtavaa intohimoa ja rakkautta omaa ruokaa (=kulttuuriperintöä) kohtaan? Ehkä mukana on molempia, mutta yhtä kaikki, italialaiset todella ovat ihastuttavia ja tämä lasagne taivaallisen hyvää!! :D
Ai niin, pitänee joskus kirjoitella milanolaisten suhtautumisesta omaan sahramirisottoonsa - uskomattoman tosissaan tuntuvat asian suhteen olevan...
Intohimohan se on hyvä sana kuvaamaan tuota italialaisten suhtautumista ruokaan :D Sitä se varmaankin on parhaimmillaan.
VastaaPoistaInnolla jään odottelemaan seuraavia juttuja Italiasta ja italialaisesta ruuasta. Hauska saada tietää enemmän ja kuulla kaikenlaisia tarinoita! Mtä maailmalla ruoka oikein kaiken kaikkiaan merkitseekään, muutakin kuin saada vatsansa täyteen tai edes vähän.