Crostinot ovat vähän kuin bruschettoja mutta pienempiä ja krokantimpeja - eli siis eri täytteillä valmistetuista, rapsakaksi paahdetuista leivänpalasista on kyse. Nämä sopivat niin antipastoiksi eli aterian alkupaloiksi kuin juuri aperitiiville, johon niitä itse valmistin. Erilaisissa illanistujaisissa toimivat siis mainiosti.
Tällaiset crostinot pääsivät tänään ruokalistalle:
Munakoisoa, mozzarella di bufalaa (puhvelin maidosta tehtyä mozzarellaa), aurinkokuivattua tomaattia ja basilikan lehtiä.
Toscanalaista pecorino fresco -juustoa, hunajaa ja saksanpähkinöitä.
Gorgonzola dolcea ja päärynää.
Crostinien valmistus on todella helppoa. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Viipaloi leivät (itse käytin tällä kertaa ranskanleipää, mutta moni muukin laatu käy aivan yhtä hyvin); kolmasosaan niistä voitele gorgonzolaa ja laita päälle päärynäviipaleita (itse käytin säilykepäärynää, mutta toki tuoreestakin voi tehdä). Toiseen kolmannekseen sivele päälle hunajaa ja laita sen päälle pecorino toscano -juustoa. Sen päälle vielä hunajaa ja lopuksi saksanpähkinän paloja. Anna viimeisen kolmanneksen toistaiseksi olla sellaisenaan ja laita kaikki kolme laatua uuniin. Paista, kunnes crostinit ovat kauniin kullan ruskeita. Kahdet ensimmäiset ovat valmiita, kolmannet kaipaavat vielä täytteen.
Viipaloi munakoiso noin 1/2 cm paksuisiksi palasiksi ja leikkaa viipaleet kahtia. Laita "itkettymään" (ks. parmigiana di melanzanen -resepti) vähintään puoleksi tunniksi. Huuhtele juoksevan veden alla ja taputtele kuivaksi. Valele oliiviöljyllä ja paista uunissa, kunnes munakoisot ovat ihanan pehmeitä. Kokoa crostinit: lorauta päälle oliiviöljyä, laita jokaisen päälle munakoisoviipale, pala mozzarella di bufalaa ja aurinkokuivattua tomaattia. Koristele basilikan lehdillä.
Buon appetito!!! :)
P.S. Viimeisimmän kehittelin ihan itse, samoin gorgonzola-täytteiset, vaikka uskoisinkin vastaavia ohjeita löytyvän pilvin pimein - gorgonzola ja päärynä on suosittu yhdistelmä. Pecorino-hunaja-saksanpähkinä -crostinit sen sijaan eivät ole ideana minun. Olen syönyt niitä Italiassa omissa valmistujaisissani ihanassa Petroian linnassa. Tilasin etukäteen tietynlaisen juhalmenun ja pyysin siihen sisällytettävän jonkinlaisia crostineja alkupaloiksi ja tällaisilla ihanuuksilla seuruettamme hemmoteltiin...oi oi oi mitä rakkaita muistoja tulee mieleen näistä! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti