Pasta alla siciliana a modo mio (oma sovellukseni sisilialaisesta pastasta)

Olin ajatellut jälleen lauantai-illan kunniaksi tehdä jotain vähän spesiaalimpaa ja olin jo eilen päätynyt lasagneen ja hedelmäsalaattiin.

No, loppujen lopuksi niistä ei toteutunut kumpikaan. :D

Aina ei vain viitsi ryhtyä mitään hiukankaan aikaa vievää väkertämään, mutta onneksi italialaisessa keittiössä on mistä ammentaa, jos kaipaa vaivatonta mutta silti todella herkullista ruokaa. :)

Kaupassa silmäni osuivat tarjouksessa olleeseen tuorepastaan (tagliatelleen), jonka taikinassa on käytetty kananmunaa ja pakkohan sitä oli saada, pitkästä aikaa. :)

 



Kaupassa ajattelin vielä tekeväni siitä ihan muuta, mutta kotiin kävellessä muistin kotona jääkaapissa olevat nodinit, "pikkusolmut" (ihan tavallista mozzarellaa, vain malli on erikoinen :) ) joita jo himoitsin päästä käyttämään:

Silloin mieleeni tuli pasta alla siciliana, pasta sisilialaiseen tapaan. Ihmeellistä, että tällaista todella kesäistä ruokaa alkoi mieleni tehdä näin syksyisenä päivänä, jolloin yleensä mielessä pyöriin ennemminkin risotto, uunipasta, keitto tai vastaava.

Kotona ryhdyin kuitenkin tuumasta toimeen...

Ainekset kahdelle:

250 g pastaa (itse tein tuoreesta tagliatellesta, mutta voit aivan yhtä hyvin tehdä lyhyestä pastasta ja ihan tavallinen, kuiva pasta käy paremmin kuin hyvin)
suolaa
oliiviöljyä
pieni kourallinen mustia oliiveja
2 nodinoa tai yksi tavallinen mozzarella
6 puolikasta aurinkokuivattua tomaattia
tuoretta basilikaa
mustapippuria

Valmistus

Laita suolattua vesi kiehumaan pastaa varten. Kiehumista odotellessasi kuutioi mozzarella ja pilko oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit. Hienonna basilikan lehdet.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kaada kypsä pasta takaisin kattilaan ja lisää joukkoon oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Lisää muutkin ainekset ja sekoita.

Valmista tarjottavaksi, buon appetito! :)

Tämä on siis hiukan sovellettu resepti senkin mukaan, mitä jääkaapista löytyi. Aidosta ja alkuperäisestäkin pidän kovasti ja varmasti tulen senkin reseptin tänne laittamaan, pysykää siis kuulolla. :) Sillä on minulle tunnearvoa, sillä söin sitä ensimmäisen kerran elämässäni Bolognassa (kaukana Sisiliasta siis...) ystäväni valmistujaisissa ja muistan vieläkin kuinka herkulliselta se maistui - sen lisäksi sillä on sellainen meriitti, että se sai minut tajuamaan, että oliivithan voivat olla ihan hyviä. :D

Ai niin...Se suunniteltu hedelmäsalaatti muttui tällaiseksi vadilliseksi kauden hedelmiä, joita nautimme aterian päätteeksi:

 

 

Ei hullumpi vaihtoehto tämäkään. :) Ennen olin ehdoton kesähedelmien ystävä, ja olen sitä edelleen, mutta kyllä syksyisin vaan kakien lisäksi nuo klementiinit (jos mahdollista, itse tykkään ostaa lehdellisenä - en tiedä, miten ne maistuvatkin siten niin paljon maukkaammilta) ovat ylivertoja ja toki tummat viinirypäleet ovat aina ihania. :)